Roger Green

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ben Taggart)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Roger Norris-Green (s. 10. maaliskuuta 1938[1] Brighton, Englanti), tunnetaan myös nimellä Roger Green, on englantilaissyntyinen australialainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten lännenkertomuksistaan.

Roger Green muutti Australiaan vuonna 1950. Hän kirjoitti ensimmäisen lännenkertomuksensa Cleveland Publishing -kustantamolle 1960-luvun puolivälissä.[2]

Green julkaisi teoksensa salanimillä Cole Shelton, Ben Taggart ja Sundown McCabe. Hän on käyttänyt myös pseudonyymejä Cord Brecker, Matt Hollinger, Brad Houston ja Lesley Rogers.[3][4]

Green on kirjoittanut kaikkiaan 140 teosta. Hänen esikoisteoksensa on Cole Sheltonin nimellä julkaistu Apache Crossing (1964), joka ilmestyi suomeksi Lännensarja-lehdessä n:o 9/1970 nimellä Kahden tulen välissä (suom. Olli Tuomola). Green on jatkanut kirjoittamista 2010-luvulle saakka. Hän on julkaissut nimellä Roger Norris-Green lännenromaanit A Stranger Comes to Town (2014) ja Last Stage to Sundown (2016). Vuonna 2019 häneltä ilmestyi lännenromaani Last Chance Saloon nimellä Cole Shelton.[2]

Suomessa Greenin eri nimillä kirjoittamia kertomuksia on julkaistu 1960–1990-luvuilla lännenlukemistoissa Arizona, Colorado, Colt, Laredo, Lännensarja ja Virginia. Kaikkiaan Roger Greenin teoksia on suomennettu noin 50. Jotkut tarinat on julkaistu useissa lännenlukemistoissa, toisinaan myös eri nimellä.[5]

Roger Green luonnehtii tyyliään seuraavasti: “Kirjoitan perinteisiä lännentarinoita ’vanhanaikaisilla arvoilla’. Sankari on hyvä mies tai vähintään sellainen, joka aiemmassa elämässään ajautui vaikeuksiin mutta joka on muuttumassa hyväksi. Hän kohtelee naisia sivistyneesti ja kunnioittavasti sekä tietysti ’saa aina tytön’. Joskus ’pahikset’ saattavat houkutella häntä, mutta hän ei ikinä anna periksi. Sankari ei ole täydellinen, mutta lukija voi aina samastua häneen, koska hän on kunnollinen ihminen.”[6]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Cole Shelton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haamu haudan takaa (Sundown for Outcasts, suom. Turkka Marjanen, Colorado 2/1982)
  • Hamppukaulus huijarille (Hanging Tree Valley, suom. T. Marjanen, Arizona 4/1974)
  • Helvetti ilman eläkettä (Five Bullets to Hell, suom. Vili Kukkonen, Colorado 1/1968)
  • Henkireikä helvettiin (Guns of Vengeance, Suom. Sirkka Salonen, Colorado 1/1976)
  • Henkipaton viimeinen vetäisy (Comanche Cap Showdown, suom. Arvi Tamminen, Arizona 4/1973, Colorado 2/1986)
  • Kahden coltin komento (Two Guns to Apache Wells, suom. Heikki Sarkkila, Colt 5/1980)
  • Kahden tulen välissä (Apache Crossing, suom. Olli Tuomola, Lännensarja 9/1970)
  • Kavaltajan kohtalo (Ride a Lonely Sundown, suom. Heikki Sarkkila, Colorado 10/1980, Lännensarja 8/1989)
  • Korppikotkien herkutteluhetki (High Trail to Hell, suom. Margret Peltonen, Colt 5/1973, Lännensarja 7/1987)
  • Kulkurin kotiinpaluu (Nothing Up for Grabs, suom. Heikki Sarkkila, Colt 3/1984)
  • Lainvartija liemessä (Lawman's Challenge, suom. Margret Peltonen, Colt 3/1988. Nevada 3/1974)
  • Läpi kuoleman kanjonin (The Devil's Ambush, suom. Heikki Sarkkila, Colorado 6/1980)
  • Murhaajan poltinmerkki (Outlaw Josse, suom. Sirkka Salonen, Colorado 4/1970)
  • Paholainen paimenena (Man on the Prod, suom. Jukka Heiskanen, Lännensarja 11/1980)
  • Paholaisen karjalauma (Law of the Rope, suom. Tauno Peltola, Colt 9/1981)
  • Petturin ase (Gun Traitor, suom. Sirkka Salonen, Colt 10/1970)
  • Petturin painajainen (A Bullet for Judas, suom. Heikki Sarkkila, Lännensarja 8/1979)
  • Piru irti preerialla (Laredo 6/1978)
  • Pirun pureva lähettiläs (Die Hard, Die Young, suom. Renne Nikupaavola, Lännensarja 2/1968)
  • Pyssyt heiluvat putkassakin (Gun Law at Hangman's Creek, suom. Jukka Heiskanen, Colorado 10/1978)
  • Revolverisankarin poika (Outlaw's Hostage, suom. Ilkka Kalliomäki, Lännensarja 2/1970)
  • Ruumiit eivät rukoile (Colt Decision, suom. Sirkka Salonen, Colt 6/1974, Colt 12/1989)
  • Takaa-ajo kuolemaan (The Lawman of Broken Bend, suom. Sirkka Salonen, Colt 12/1975, Lännensarja 10/1987)
  • Tappajan armoilla (Killer's Stronghold, suom. Vili Kukkonen, Lännensarja 1/1970)
  • Tie päättyy pimeään (Chad Carbine, suom. Heikki Sarkkila, Colt 9/1980)
  • Tunti ennen aamunkoittoa (Five Bullets to Sundown, suom. Margret Peltonen, Arizona 2/1974)
  • Vainajan veri ei vapise (Killer Wore a Badge, suom. Juhani Pekkanen, Colorado 5/1987, julkaistu myös Colt-lehdessä 9/1975 nimellä Tappajan deodorantti pettää)
  • Vankilasta vallankahvaan (A Man Called Slade, suom. Heikki Sarkkila, Lännensarja 12/1982, julkaistu myös Lännensarja-lehdessä 6/1991 nimellä Paluu rajan takaa)
  • Vankkurit vierivät länteen (Man from Nevada, suom. Sirkka Salonen, Arizona 6/1975, Colt 12/1988)
  • Veren perintö (A Gathering of Gunhawks, suom. S. Vainionpää, Colt 11/1982)
  • Viimeinen keikka (Desert Ambush, suom. Turkka Marjanen, Colt 9/1976)
  • Viisi vihan vuotta (Man from Pinto Crossing, Virginia 5/1970)
  • Vipinää viikatemiehelle (Jordan Valley, suom. V. Ranta, Colorado 4/1980, Colt 8/1989)
  • Vuorten vaara (Showdown at Jackson Hole, suom. Tauno Peltola, Lännensarja 4/1983)
  • Väkivallan vuoret (Violent Range, suom. Sirkka Salonen, Colorado 3/1970)

Nimellä Ben Taggart[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auringonlaskun kaupunki (Destiny at Sundown, suom. Juhani Virtanen, Lännensarja 7/1983)
  • Kultalaakson kalmistot (Sundown at Rimrock, suom. Tauno Peltola, Colt 8/1978)
  • Kuoleman kulkukauppias (The Brave Bandido, suom. V. Ranta, Lännensarja 11/1979)
  • Luoti lentää pimeässäkin (Legend in Notches, suom. Sirkka Salonen, Colorado 3/1973)
  • Oikeuden ase (Noon Train to Wichita, suom. Renne Nikupaavola, Colorado 3/1978, Colt 5/1989)
  • Vaitelias vainaja (Hour of Vengeance, suom. V. Wirén, Colorado 6/1983)
  • Verijäljet preerialla (Gunsmoke Welcome, suom. Arvi Tamminen, Arizona 4/1975, Colt 11/1988)
  • Verinen kotiinpaluu (No Law at Sundown, suom. Sirkka Salonen, Colorado 11/1975)
  • Viimeinen auringonlasku (High Trail Ambush, suom. Sirkka Salonen, Virginia 5/1975)

Nimellä Sundown McCabe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Manalan matkamies (The Territorian, suom. Leif Forsblom, Lännensarja 5/1984)
  • Vihan vuodet (Slade, suom. Heikki Sarkkila, Colt 7/1982, julkaistu myös Colorado-lehdessä 9/1984 ja Lännensarja-lehdessä 4/1991 nimellä Vangista valtiaaksi)
  • Viikatemiehen matkassa (No More – That's It, suom. S. Vainionpää, Colt 6/1991, Lännensarja 8/1982)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kivimäki, Miikka: Kirjailijat G Perunamaa. Viitattu 5.9.2019.
  2. ↑ a b Tag: Roger Norris-Green Australasian Christian Writers. 6.5.2019. Viitattu 5.9.2019.
  3. ↑ Roger Green AustLit. The University of Queensland. Viitattu 5.9.2019.
  4. ↑ Tony Johnson-Woods ja Amit Sarwal: Sold by the Millions: Australia’s Bestsellers, s. 159. Cambridge Scholars Publishing, 2012.
  5. ↑ Kivimäki, Miikka: Kioskilänkkärit kautta aikain Perunamaa. Viitattu 5.9.2019.
  6. ↑ Tag: Roger Norris-Green 6.5.2019. Australasian Christian Writers. Viitattu 5.9.2019.
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Roger_Green&oldid=21544881”