Beatrix Potter

Helen Beatrix Potter
Syntynyt	28. heinäkuuta 1866 Kensington, Lontoo, Englanti
Kuollut	22. joulukuuta 1943 (77 vuotta) Castle Cottage, Sawrey, Englanti
Ammatit	kirjailija
Kansalaisuus	englantilainen
Tyylilajit	lastenkirjallisuus
Esikoisteos	Petteri Kaniini (1902)
Tuotannon kieli	englanti
Puoliso	William Heelis (1913)
Vanhemmat	Helen Potter, o.s. Leech (1839–1932) Rupert William Potter (1832–1914)
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OKNimi-testi OK

Helen Beatrix Potter (28. heinäkuuta 1866 Kensington, Lontoo – 22. joulukuuta 1943 Castle Cottage, Sawrey) oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja.

Elämäkerta

Beatrix Potter noin 15-vuotiaana.

Beatrix Potter syntyi Kensingtonissa, Lontoossa vuonna 1866. Kotiopetusta saaneena hänellä oli hyvin vähän mahdollisuuksia tavata muita lapsia. Potterin nuorin veli, Bertram, oli myös harvoin kotona, sillä hänet oli lähetetty sisäoppilaitokseen, Beatrixin jäädessä yksin lemmikkieläintensä kanssa. Lemmikkeinä oli muun muassa kaksi kania: Benjamin, jota Beatrix kuvaili ”näsäviisaaksi ja ilkikuriseksi pikku olennoksi” ja Peter, jota hän kuljetti mukanaan talutushihnassa. Potter saattoi katsella eläimiään tuntikausia, luonnostellen niitä. Vähä vähältä piirroksista tuli yhä parempia, ja näin hänen taitonsa kehittyivät jo varhaisella iällä.

Potterin isä Rupert William Potter (1832–1914) oli ammatiltaan asianajaja, mutta vietti päivänsä herrasmiesten klubilla ja harjoitti harvoin ammattiaan. Potterin äiti Helen Potter (omaa sukua Leech, 1839–1932) oli puuvillakauppiaan tytär ja kulutti aikaansa vierailuilla ja vastaanottaen vierailijoita. Perhe sai toimeentulonsa molempien vanhempiensa perityistä tuloista.

Joka kesä Rupert Potter vuokrasi maaseututalon; ensin Dalguise Housen Perthshiressä Skotlannissa seitsemän kesän ajan 1871–1881, ja sittemmin Lake Districtissä, Englannissa. Vuonna 1882 perhe tapasi paikallisen kirkkoherra Canon Hardwicke Rawnsleyn, joka oli syvästi huolissaan teollisuuden ja turismin vaikutuksista Lake Districtin seutuun. Vuonna 1895 hän perusti National Trust -ympäristönsuojelujärjestön, jonka tarkoituksena oli suojella maaseutua. Beatrix Potter rakastui heti rosoisiin vuoriin ja tummiin järviin, ja Rawnsleyn kautta ymmärsi miten tärkeää oli suojella aluetta.

Beatrixin setä pyrki saamaan Beatrixin opiskelijaksi Kew Gardensiin, mutta häntä ei hyväksytty, koska hän oli nainen.

Kirjallinen ura

Missi Miukusen tarina vuodelta 1906 (The Story of Miss Moppet).

Potterin monilukuisten projektien ja tarinoiden perustana olivat pienet eläimet, joita hän salakuljetti kotiinsa, sekä eläimet, joita hän tarkkaili perhelomillaan Skotlannissa ja Lake Districtissä. Häntä rohkaistiin julkaisemaan tarinansa Petteri Kaniini mutta hänellä oli vaikeuksia löytää julkaisijaa. Kuitenkin hänen ollessaan 36-vuotias, tarina sai myönteisen vastaanoton Warne & Co-kustantamolta. Pieni kirja ja sitä seuranneet teokset otettiin erittäin hyvin vastaan, ja Potter saattoi elää itsenäisesti kirjoista saamillaan tuloilla.

Beatrix kihlautui salaa kustantaja Norman Warnen kanssa. Beatrixin vanhemmat kuitenkin vastustivat avioliittoa, mikä aiheutti kuilun Beatrixin ja hänen vanhempiensa välille. Häitä ei koskaan tullut, sillä pian kihlauksen jälkeen Norman sairastui leukemiaan ja kuoli muutamassa viikossa sairastumisestaan. Beatrix oli murtunut. Hän kirjoitti kirjeessään Normanin sisarelle Millielle, ”Hän ei elänyt pitkään, mutta hän eli hyödyllisen ja onnellisen elämän. Minun on yritettävä uutta alkua ensi vuonna.”

Potter kirjoitti kaiken kaikkiaan 23 kirjaa, jotka hän myös kuvitti itse vesivärein. Ne julkaistiin pienikokoisina, lapsille helposti pideltäväksi ja luettavaksi. Vuoden 1920 tienoilla Potterin kirjoittaminen väheni näkökyvyn heikkenemisen vuoksi.

Lake District ja ympäristönsuojelu

Warnen kuoleman jälkeen Potter osti Hill Top -maatilan Sawreyn kylässä, Lake Districtissä. Hän rakasti seudun maisemia, ja vieraili tilalla niin usein kuin saattoi. Kirjoistaan saamiensa säännöllisten tulojen turvin Potter alkoi ostaa maapaloja paikallisen asianajaja William Heelisin opastuksella. 47 vuoden iässä vuonna 1913 Potter nai Heeliksen ja muutti pysyvästi Hill Topiin. Jotkut Potterin rakastetuimmista töistä kuvaavat Hill Topin maataloa ja kylää. Vaikka pariskunnalla ei ollut lapsia, tilalla oli jatkuvasti eläimiä; kissoja, koiria, ja jopa lemmikkisiili, joka nimettiin rouva Siiri Sipiseksi.

Beatrix Potter kuoli Castle Cottagessa, Sawreyssa, vuonna 1943. Hänen ruumiinsa krematoitiin, ja hänen tuhkansa siroteltiin maaseudulle Sawreyn lähellä. Testamentissaan Potter jätti lähes kaiken omaisuutensa National Trustille – kuusitoista neliökilometriä maata, maataloja ja viisitoista tilaa. Testamenttilahjoitus on auttanut varmistamaan Lake Districtin luonnon säilymistä.^{[vanhentunut linkki]}

Salainen päiväkirja

Kun Potter tuli siihen ikään, hänen vanhempansa antoivat taloudenhoitajansa hänen alaisekseen yrittäen tukahduttaa Beatrixin älyllisen kehityksen vaatimalla häntä valvomaan taloudenpitoa. Viisitoistavuotiaasta yli kolmekymmenvuotiaaksi hän merkitsi muistiin jokapäiväiset tapahtumat päiväkirjoihinsa, käyttäen omaa salaista koodiaan, jota ei onnistuttu murtamaan ennen kuin vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.

Suomennettuja teoksia

• Petteri Kaniini
• Nokkela ja Vikkelä
• Rouva Siiri Sipinen
• Tarina räätälistä
• Kaksi tuhmaa hiirtä
• Penna Pupu
• Hanna-Hiiren kuokkavieraat
• Rosina Ankkanen maailmalla
• Tommin Roimahousut
• Hemmo Harmaatassu
• Joonas kaupunkihiiri
• Jeremias Rimppakinttu
• Pikku salaattivarkaat
• Petteri Kaniinin joulupuuhakirja
• Petteri Kaniinin satumaailma (kokoelma 2002)

Lähteet

• Beatrix Potter Lontoo: Victoria and Albert Museum. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Petteri Kaniinin sivu (englanniksi)
• Petteri Kani kuvitettuna iltasatuna
• Beatrix Potterin teoksia Gutenberg-projektissa