Beatrix Potter
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 7. elokuuta 2021: Teksti lienee suurelta osin käännös tästä → tähän, minkä jälkeen sitä on korjailtu tai lisäilty. ”Salainen päiväkirja” -osuuden käännös oli virheellinen, joten koko teksti on tarkistettava. |
Helen Beatrix Potter | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Helen Beatrix Potter |
Syntynyt | 28. heinäkuuta 1866 Kensington, Lontoo, Englanti |
Kuollut | 22. joulukuuta 1943 (77 vuotta) Castle Cottage, Sawrey, Englanti |
Ammatti | kirjailija |
Puoliso |
William Heelis ( 1913; 1943) |
Vanhemmat |
Helen Potter, o.s. Leech (1839–1932) Rupert William Potter (1832–1914) |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | englanti |
Tyylilajit | lastenkirjallisuus |
Esikoisteos | Petteri Kaniini (1902) |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helen Beatrix Potter (28. heinäkuuta 1866 Kensington, Lontoo – 22. joulukuuta 1943 Castle Cottage, Sawrey) oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beatrix Potter syntyi Kensingtonissa Lontoossa vuonna 1866. Kotiopetusta saaneena hän ei juuri tavannut muita lapsia.[1] Potterin nuorin veli Bertram ei myöskään juuri ollut kotona, sillä hän kävi koulua sisäoppilaitoksessa, ja Beatrix jäi yksin lemmikkieläintensä kanssa. Lemmikkeinä oli muun muassa kaksi kania: Benjamin, jota Beatrix kuvaili ”näsäviisaaksi ja ilkikuriseksi pikku olennoksi”, ja Peter, jota hän kuljetti mukanaan talutushihnassa. Potter saattoi katsella eläimiään piirtäen niistä luonnoksia tuntikausia. Vähä vähältä piirroksista tuli yhä parempia, ja näin hänen taitonsa kehittyivät jo nuorena.
Potterin isä Rupert William Potter (1832–1914) oli ammatiltaan asianajaja mutta vietti päivänsä herrasmiesten klubilla ja harjoitti harvoin ammattiaan. Potterin äiti Helen Potter (omaa sukua Leech, 1839–1932) oli puuvillakauppiaan tytär ja kulutti aikaansa vierailuilla ja vastaanottaen vierailijoita. Perhe sai toimeentulonsa molempien vanhempiensa perityistä tuloista.
Rupert Potter vuokrasi joka kesä maaseututalon, ensin seitsemän kesän ajan 1871–1881 Dalguise Housen Skotlannista Perthshirestä ja sittemmin Englannista Järviseudulta. Vuonna 1882 perhe tapasi paikallisen kirkkoherra Canon Hardwicke Rawnsleyn, joka oli syvästi huolissaan teollisuuden ja turismin vaikutuksista Järviseutuun. Hän perusti 1895 maaseudun suojelemiseksi National Trust -ympäristönsuojelujärjestön. Beatrix Potter rakastui heti rosoisiin vuoriin ja tummiin järviin ja Rawnsleyn kautta ymmärsi, miten tärkeää alueen suojeleminen on.[2]
Beatrixin setä pyrki saamaan Beatrixin opiskelijaksi Kew Gardensiin, mutta sukupuolensa vuoksi tätä ei hyväksytty.
Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potterin monilukuisten projektien ja tarinoiden perustana olivat pienet eläimet, joita hän salakuljetti kotiinsa, sekä eläimet, joita hän tarkkaili perhelomilla Skotlannissa ja Järviseudulla. Häntä rohkaistiin julkaisemaan tarinansa Petteri Kaniini, mutta julkaisijaa ei tahtonut löytyä. Hän oli 36-vuotias, kun tarinasta kiinnostuttiin Warne & Co-kustantamossa. Pieni kirja ja sitä seuranneet teokset otettiin erittäin hyvin vastaan, ja Potter saattoi elää itsenäisesti kirjoista saamillaan tuloilla.
Potter kihlautui salaa kustantaja Norman Warnen kanssa. Potterxin vanhemmat kuitenkin vastustivat avioliittoa, mikä aiheutti särön Potterin ja hänen vanhempiensa välille. Häät jäivät pitämättä, sillä pian kihlauksen jälkeen Warnen sairastui leukemiaan ja kuoli muutamassa viikossa.[3][4] Potter oli murtunut. Hän kirjoitti kirjeessään Warnen sisarelle Millie Warnelle: ”Hän ei elänyt pitkään, mutta hän eli hyödyllisen ja onnellisen elämän. Minun on yritettävä uutta alkua ensi vuonna.”
Potter kirjoitti kaiken kaikkiaan 23 kirjaa, jotka hän myös kuvitti itse vesivärein. Ne julkaistiin pienikokoisina, lasten helposti pideltäväksi ja luettavaksi. Vuoden 1920 tienoilla Potterin kirjoittaminen väheni näön heikennyttyä.[5]
Järviseutu ja ympäristönsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Warnen kuoleman jälkeen Potter osti Hill Top -maatilan Järviseudulta Sawreyn kylästä. Hän rakasti seudun maisemia ja kävi tilalla mahdollisimman usein. Kirjoistaan saamiensa säännöllisten tulojen turvin Potter alkoi ostaa maapaloja paikallisen asianajaja William Heelisin opastuksella. Potter oli 47-vuotias, kun hän vuonna 1913 avioitui Heeliksen kanssa ja muutti pysyvästi Hill Topiin. Jotkut Potterin rakastetuimmista teoksista kuvaavat Hill Topin maataloa ja kylää. Pariskunnalla ei ollut lapsia, mutta tilalla oli jatkuvasti eläimiä: kissoja, koiria, jopa lemmikkisiili, joka nimettiin rouva Siiri Sipiseksi.
Beatrix Potter kuoli vuonna 1943 Sawreyssa Castle Cottagessa. Hänen ruumiinsa tuhkattiin, ja tuhka siroteltiin maaseudulle Sawreyn lähellä. Potter testamenttasi National Trustille lähes kaiken omaisuutensa: 1 600 hehtaaria maata, maataloja ja viisitoista maatilaa. Testamenttilahjoituksen ansiosta on Järviseudun luontoa saatu säilymään.[6]
Salainen päiväkirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Potter oli 15-vuotias, hänen vanhempansa nimittivät hänet taloudenhoitajakseen eivätkä kannustaneet hänen henkistä kehitystään, vaan edellyttivät hänen huolehtivan taloudenpidosta. Viisitoistavuotiaasta yli kolmekymmenvuotiaaksi hän merkitsi muistiin jokapäiväiset tapahtumat päiväkirjoihinsa salakirjoituksella, joka onnistuttiin selvittämään vasta viisitoista vuotta hänen kuolemansa jälkeen.[7]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Petteri Kaniini
- Nokkela ja Vikkelä
- Rouva Siiri Sipinen
- Tarina räätälistä
- Kaksi tuhmaa hiirtä
- Penna Pupu
- Hanna-Hiiren kuokkavieraat
- Rosina Ankkanen maailmalla
- Tommin Roimahousut
- Hemmo Harmaatassu
- Joonas kaupunkihiiri
- Jeremias Rimppakinttu
- Pikku salaattivarkaat
- Petteri Kaniinin joulupuuhakirja
- Petteri Kaniinin satumaailma (kokoelma 2002)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beatrix Potter Lontoo: Victoria And Albert Museum. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Beatrix Potter Otava. Arkistoitu 3.7.2012. Viitattu 9.7.2015.
- ↑ Biography of Beatrix Potter Lontoo: Victoria And Albert Museum. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Beatrix Potter: Biography BPotter. Viitattu 1.5.2015. (englanniksi)
- ↑ About Beatrix Potter The Beatrix Potter Society. Viitattu 1.5.2015. (englanniksi)
- ↑ The Tale of Peter Rabbit Victoria And Albert Museum. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Life in the Lake District Peter Rabbit. Arkistoitu 15.12.2015. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Warne, Frederick: Secret Diary of Beatrix Potter Peter Rabbit. Arkistoitu . Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Beatrix Potterin suomennettuja teoksia (hakutulos) Fennica. Helsinki: Kansalliskirjasto. Viitattu 14.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Petteri Kaniinin sivu (englanniksi)
- Petteri Kani kuvitettuna iltasatuna
- Beatrix Potterin teoksia Gutenberg-projektissa