Basset hound
| Basset hound | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Englanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 2 370[1] |
| Rodun syntyaika | 1800-luku |
| Alkuperäinen käyttö | hitaasti ajava metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira, jäljestys ja metsästys |
| Elinikä | keskimäärin 10 vuotta[2] |
| FCI-luokitus | ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.3 Pienet ajavat koirat #163 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 25–35 kg |
| Säkäkorkeus | 33–38 cm |
| Väritys | useimmiten kolmivärinen musta-valkoinen-ruskea |
Basset hound on bassettirotu, joka kuuluu FCI-roturyhmää 6. Muista basseteista poiketen houndin kotimaa on Englanti, tosin se on jalostettu ranskalaisista sukulaisistaan.[3]
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi basset houndin pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basset houndin säkäkorkeus on 33–38 cm. Se on matalaraajainen, ylimitoitetun vankkatekoinen, pitkärunkoinen ja löysänahkainen. Basset hound on melko suuri koira, jolla on lyhyet jalat. Koiran kuono on leveä. Korvat ovat todella pitkät, kapeat sekä ohuehkot. Häntä on tyvestä paksu ja nousee koiran liikkuessa pystyyn.[3]
Rodun lerppuva nahka on jalostettu suojaamaan koiraa naarmuilta vaikeakulkuisessa maastossa. Karva on lyhyttä ja sileää. Basset hound on väriltään useimmiten kolmivärinen musta-valkoinen-ruskea. Myös kaksivärinen keltavalkoinen on tavallinen, mutta kaikki englantilaisten ajokoirien värit ovat hyväksyttäviä.[3]
Yhdysvaltalaiset metsästäjät ovat määritelleet kaksi erityyppistä basset houndia:[5]
- klassinen tyyppi, vähemmän energinen
- kevytrakenteinen tyyppi, hoikempi, pitkäraajaisempi, energinen
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonteeltaan basset hound on rauhallinen ja hyväntahtoinen. Koulutettavuus on heikko koiran vähäisen miellyttämishalun ja itsepäisyyden vuoksi, mutta basset on helposti lahjottavissa ruoalla. Metsästysviettiä rodulla on jäljellä. Basset hound on kuitenkin muita koiria ja ihmisiä kohtaan ystävällinen ja seurallinen. Rotu saattaa ulvoa kovaan ääneen, joten se ei välttämättä sovellu kerrostaloon.[6]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun varhainen alkuperä on epäselvä. Erään teorian mukaan basset hound ja vihikoira polveutuisivat pyhän Hubertuksen koirista, joista lyhytjalkainen basset olisi ehkä syntynyt mutaation tuloksena[7]. Ranskassa on kuitenkin käytetty jo vuosisatojen ajan käyräraajaisia ajokoiria: sana bas merkitsee matalaa. Basset artésien normandeja kulkeutui myös Englantiin, jonne Sir John Everett Millais toi basset houndin nimeltä Model. Tästä alkoi rodun jalostus Englannissa, jossa koirakanta alkoi vähitellen kasvaa. Englannin kennelliitto tunnusti rodun vuonna 1880.
David Hancockin mukaan basset houndia on historiansa saatossa elvytetty harrierin perimän avulla. Lisäksi Millais itse käytti jalostuksessa myös vihikoiraa ja beaglea. Ensimmäinen maailmansota vaikutti kantaan negatiivisesti, ja rotu lähes tulkoon katosi Englannista. 1930-luvulla eversti Morrison aloitti jalostuksen basset artésien normandin avulla, ja käytti lisäksi basset griffon vendéeniä, beaglea ja harrieria.[5]
Metsästäjä saattoi seurata hitaasti liikkuvaa bassetia jalkaisin. Rotua käytettiin lähinnä pienriistan metsästyksessä.
Variaatioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viime aikoina on jalostettu ns. English Basset -linjaa tai tyyppiä, johon on käytetty harrieria, beaglea, somersetinharrieria ja petit basset griffon vendéeniä.[5]
Termino hound kehittyi Englannissa 1800-luvun lopulla. Sillä oli kuperampi pää, kyömymäisempi kuono ja hieman pidemmät raajat kuin tavallisella basset houndilla. Se kuoli sittemmin sukupuuttoon.[8]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, selkäsairaudet sekä maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet.[2] Basset houndin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa välilevytyrä, kyynärniveldysplasia, kyynärnivelen inkongruenssi, muutamat silmäsairaudet, mahalaukunkiertymä ja erilaiset iho-ongelmat.[9]
Basset hound on kondrodystrofinen koirarotu. Retrogeeni 2-FGF4 (CDDY) aiheuttaa välilevyjen varhaista rappeutumista, mikä tekee niistä alttiita vaurioille. Pitkälle edennyt rappeutuminen johtaa välilevyjen kalkkeutumiseen, joita voidaan nähdä röntgenkuvista. Välilevyntyrä voi pahimmillaan johtaa halvaantumiseen ja eutanasiaan. Periytyminen on vallitsevaa, joten välilevysairauden riski kasvaa jo yhden geenikopion myötä. Valtaosa basset houndeista on homotsygootteja tai heterotsygootteja eli kantavat kahta tai yhtä kopiota 12-FGF4 retrogeenistä.[10] Yksi basset houndin yleisimmistä kuolinsyistä ovat selkäsairaudet.[2]
Basset hound on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille ja kyynärnivelen inkongruenssille. Käyräjalkaisuus ja kyynärnivelen inkongruenssi taas voivat altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle.[11] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 36 %:lla tutkituista basset houndeista.[12]
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), kaihia, silmäluomen kiertymistä ulospäin ja glaukoomaa.[13] Rodulle on jalostettu suuri määrä ihoa naaman alueelle, mikä altistaa silmäluomien virheasennoille.[9]
Mahalaukunkiertymä tarkoittaa mahalaukun kiertymistä itsensä ympäri. Mahalaukku täyttyy kaasusta ja aiheuttaa hengenvaarallisen tilan. Mahalaukunkiertymä on yleisin suurikokoisilla koirilla sekä koirilla, joilla on syvä rintakehä.[14] Yksi basset houndin yleisimmistä kuolinsyistä on mahalukunkiertymä.[2]
Rodulla esiintyy jonkun verran hiivatulehduksia, atopia ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[9] Johtuen basset houndeilla olevista ylimääräisistä ihopoimuista, koirat ovat hyvin alttiita erilaisille ihotulehduksille.[15] Atopiassa ja ruoka-aineyliherkkyydessä elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ja ihopoimujen ihotulehduksia voi esiintyä.[16]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Basset houndit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Basset houndin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 31 %.[17][18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tapio Eerola, Suomen koirarodut, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1997
- Suomen Basset Hound – Yhdistys Ry
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 21.10.2017)
- 1 2 3 4 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- 1 2 3 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- 1 2 3 Hancock, David. Hounds - Hunting by Scent, s. 41, 74-75. The Crowood Press: Ramsbury, Marlborough, Wiltshire, 2014. ISBN 978-1-84797-601-7.
- ↑ Basset hound 11.4.2017. Suomen Basset Hound - Yhdistys. Viitattu 20.4.2026.
- ↑ Origin of the Basset Hound Basset Hound Club of America. Arkistoitu 20.8.2007. Viitattu 17.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 710. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
- 1 2 3 Jalostuksen tavoiteohjelma 2025-2029 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.4.2029.
- ↑ Katariina Mäki: CDDY-retrogeenin yleisyys eri koiraroduissa Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 4.9.2023. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 24.5.2023. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Lawrence T. Glickman, Nita W. Glickman, Cynthia M. Pérez, Diana B. Schellenberg Gary C. Lantz: Analysis of risk factors for gastric dilatation and dilatation-volvulus in dogs. JAVMA, 1994, nro 9 VOL 204. Avma publications. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Dan G. O’NeillI, Dara Rowe, Dave C. Brodbelt, Camilla Pegram, Anke Hendricks: Ironing out the wrinkles and folds in the epidemiology of skin fold dermatitis in dog breeds in the UK. Scientific Reports, 6.7.2022, 12. vsk, nro 1, s. 10553. doi:10.1038/s41598-022-14483-5 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 16.4.2026.