Bardian taistelu
| Bardian taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa operaatio Compassia toisessa maailmansodassa | |||||||
 Matilda II -jalkaväentukipanssarivaunu
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
16 000 sotilasta |
45 000 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
130 kaatunutta |
1 000 kaatunutta | ||||||
| |||||||
Bardian taistelu oli kolmipäiväinen taistelu, joka oli osa operaatio Compassia, ensimmäistä liittoutuneiden suuroperaatiota Pohjois-Afrikassa toisessa maailmansodassa. Taistelu käytiin Bardiassa, Libyassa 3.–5. tammikuuta 1941. Taistelu oli sodan ensimmäinen, johon Australian maavoimat osallistuivat, ensimmäinen jota johti australialainen kenraali sekä ensimmäinen australialaisen esikunnan suunnittelema.
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenraalimajuri Iven Mackayn komentama Australian 6. jalkaväkidivisioona hyökkäsi lujasti varustettuun Italian maavoimien tukikohtaan Bardiaan. Hyökkääjien tukena oli ilmavoimat sekä merivoimien ja maavoimien tykistöä. Australian 16. jalkaväkiprikaati hyökkäsi aamunkoitteessa lännestä, missä puolustus tiedettiin heikoimmaksi. Pioneerit räjäyttivät piikkilankaesteisiin reiän sekä täyttivät ja sortivat hyökkäysvaunujen torjuntaan tehdyt kaivannot, mikä mahdollisti jalkaväen ja niitä tukeneiden 23 brittiläisen 7. panssarivaunurykmentin Matilda Mk II -panssarivaunujen sisäänpääsyn linnoitukseen sekä lopulta vallata sen. Hyökkääjät ottivat kaikkiaan 8 000 sotavankia.
Hyökkäyksen toisessa vaiheessa Australian 17. jalkaväkiprikaati laajensi läpimurtoa sekä eteni aina italialaisten toiselle puolustusvyöhykkeelle. Seuraavana päivänä 16. jalkaväkiprikaati valtasi Bardian kaupungin halkaisten linnoituksen kahtia ottaen tuhansia vankeja. Puolustajilla oli nyt hallussaan vain pohjoisosat ja eteläisin kärki linnoituksesta. Kolmantena päivänä Australian 19. jalkaväkiprikaati eteni Bardiasta etelään tykistön ja Matilda-panssarivaunujen tukemana. Prikaatin eteneminen mahdollisti myös 17. prikaatin etenemisen ja molempien prikaatien yhteistoiminta tuhosi eteläisen osan puolustuksen. Hieman myöhemmin pohjoisosan puolustajat antautuivat 16. prikaatille sekä brittiläiselle 7. panssaridivisioonalle. Liittoutuneet saivat kaikkiaan noin 36 000 sotavankia.
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bardian valloitus mahdollisti liittoutuneille etenemisen Libyaan sekä lopulta lähes koko Kyrenaikan valtauksen. Toisaalta Libyan valtaus pakotti Saksan lähettämään joukkoja liittolaisensa tueksi ja Pohjois-Afrikan rintaman jatkumisen.
-
Sotavangeiksi jääneitä italialaisia sotilaita. -
-
