Bandungin konferenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bandungin konferenssisali vuonna 1955.

Bandungin konferenssi oli 29 Afrikan ja Aasian maan konferenssi Bandungissa Indonesiassa 18.–24. huhtikuuta 1955. Se järjestettiin niin sanottujen Colombo-valtioiden konferenssiin edellisvuonna osallistuneiden maiden aloitteesta[1], ja se oli suurin ei-eurooppalaisten valtioiden välinen kokous siihen mennessä. Osallistujamaiden yhteenlaskettu väkiluku oli noin 1,5 miljardia eli yli puolet silloisesta ihmiskunnasta.[2][3] Konferenssiin ei kutsuttu Israelia, Etelä-Afrikkaa, Etelä-Koreaa, Pohjois-Koreaa eikä Taiwania. Kommunistisista maista mukana olivat Kiina sekä Pohjois-Vietnam. Keskeisiä konferenssiin osallistuneita poliitikkoja olivat Jawaharlal Nehru (Intia), Zhou Enlai (Kiina), Muhammad Ali Bogra (Pakistan) sekä Indonesian ensimmäinen presidentti Sukarno.

Bandungin konferenssissa keskusteltiin aasialaisten ja afrikkalaisten kansojen yhteistyöstä ja kansainvälisestä asemasta. Osallistujamaat esittivät vaatimuksen rasismin torjumisesta, kolonialismin lopettamisesta sekä maailmanrauhan aikaansaamisesta. Kolonialismiksi määriteltiin niin Neuvostoliiton kuin länsimaidenkin valtapyrkimykset Afrikassa ja Aasiassa.[3] Ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistäminen julistettiin tavoiteltavaksi. Konferenssi tunnusti jokaisen valtion oikeuden liittyä alueellisiin puolustusliittoihin.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Colombo Powers Conference Ministry of Foreign Relations – Sri Lanka. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
  2. Indonesia and South Africa: Solidarity that seeks shared prosperity The Jakarta Post. 5.9.2019. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
  3. a b Bandung Conference britannica.com. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
  4. https://www.geschichte-menschenrechte.de/fileadmin/editorial/download/Bandung-Erklaerung.pdf Asian-African Conference Bandung, April 18-24,1955
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.