Baltic Pipeline System-2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Baltic Pipeline System-2 eli BPS-2 (ven. Балтийская трубопроводная система-II, Бтс-2, Baltijskaja truboprovodnaja sistema-II, BTS-2, "Itämeren toinen siirtoputkijärjestelmä") on Länsi-Venäjällä toimiva, vuosina 2009-2012 rakennettu raakaöljyn siirtoputkijärjestelmä. Putken rakennushanke hyväksyttiin vuonna 2008 ja käynnistettiin 2009. BPS-2 on toinen suuri Venäjän Suomenlahden satamiin raakaöljyä tuova siirtoputki vuonna 2001 valmistuneen BPS-1:n rinnalle. BPS-2 johtaa Suomenlahden eteläpuoliseen Ust-Lugan satamaan, kun BPS-1 vie öljyä Koiviston satamaan Suomenlahden pohjoisrannalla. Ust-Lugan sataman öljyterminaali avattiin keväällä 2012. Itämeren toinen öljyputkisto on osa Venäjän öljynsiirron pääputkistoista vastaavan Transneft-pörssiyhtiön siirtoverkkoa.

BPS-2 haarautuu vanhasta Eurooppaan johtavasta Družba-öljyputkesta Brjanskin alueen Unetšassa ja kulkee 1 170 kilometriä likimain pohjoiseen Ust-Lugan satamaan, koko matkan Venäjän maaperällä.[1][2] Valittu reitti vähentää Valko-Venäjän, Ukrainan, Baltian maiden ja Puolan merkitystä kauttakulkumaana Venäjän öljynviennissä kolmansiin maihin.[3] Jo alkuvaiheessa BPS-2 liitetään 172 kilometrin väliputkella myös BPS-1:een Pietarin itäpuolelle, Kirišin pumppausasemalle.

Öljyputken reitille oli suunniteltu seitsemää pumppausasemaa ja kahden aiemman aseman laajentamista.[1] Unetšassa Brjanskin alueella laajennetaan vanhaa pumppuasemaa Družba-putken liittymäkohdassa, Smolenskin alueelle sijoittuu kolme asemaa, Andreapolissa Tverin alueella laajennetaan vanhaa pumppuasemaa ja putki liittyy Valko-Venäjän Navapolatskiin vievään öljyputkeen, Novgorodin alueelle tulee kaksi asemaa, joista toisesta yhteys BPS-1:n Kirišin jalostamoille. Leningradin alueelle tulee yksi pumppuasema ja Ust-Lugan satamaterminaali.[4]

BPS-2:n otettiin käyttöön maaliskuussa 2012 aikana. Ensi vaiheen tavoite noin 30 miljoonan raakaöljytonnin vuotuinen siirtokapasiteetti, toisessa vaiheessa 2013 kapasiteetti nousisi 50 miljoonaan tonniin.[3][2] Suunnitelmissa oli ottaa raakaöljyä aiemmin Družbaa pitkin Ukrainan ja Valko-Venäjän läpi Puolan Gdańskiin tai Latvian Ventspilsiin menevien raaka-ainevirtojen uudelleenreitittämisellä Venäjän omaan Ust-Lugan satamaan.[5] Tällä vältetään esimerkiksi kauttakulkumaksut kyseisille maille. Myöhemmin suunnitelmana on Ust-Lugan raakaöljyn ja muiden öljytuotteiden siirtokapasiteetin nosto 130 miljoonaan tonniin vuodessa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Map of BPS-2 route 2009. transneft.ru. Viitattu 6.1.2010. (venäjäksi)
  2. a b Baltic Pipeline System-2 oil pipeline 17.9.2009. stroytransgaz.com. Viitattu 7.1.2010. (englanniksi)
  3. a b Putin forges ahead with BPS-2, avoids Belarus 19.5.2008. The Media Company S.A. Viitattu 6.1.2010. (englanniksi)
  4. Map of Ust-Luga port - Location of Fluid cargo complex etc. 2009. "Ust-Luga Company" JSC (ust-luga.ru). Viitattu 7.1.2010. (venäjäksi)
  5. Russian Oil Pipeline Shutoff To Lithuania official - Eurasia Monitor 7.6.2007. Intertanko. Viitattu 6.1.2010. (englanniksi)
  6. Ust-Lugaan Suomenlahden suurin öljysatama 26.5.2008. Ulvila: Offshore Technology Center, Ulvila. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]