B (sävel)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pianon koskettimistolla B on ensimmäinen musta kosketin oikealta.

B eli B♭ on solfeesin 11. puolisävelaskel. Se on alennettu H eli se sijaitsee A:n ja H:n välissä, joten se ja Ais ovat enharmonisia.

Varsinkin populaarimusiikin puolella, jossa on yhä yleistyvämmin käytössä englantilainen sävelten nimeämistyyli, "B:llä" viitataan H:hon, ja B:stä käytetään nimeä Bb (voidaan lukea /beebee/.). Kuitenkin suomalaisen taidemusiikin puolella, jossa on yhä yleisesti perinteisesti käytössä ollut saksalainen nimeämisäkäytäntö, samainen Bb tarkoittaa lähtökohtaisesti kaksoisalennettua H:ta, josta rytmimusiikin puolella käytetään yleensä nimeä "Beses".[1]

Sointumerkeissä B-pohjaisissa soinnuissa kirjoitetaan lähes poikkeuksetta B♭ niin, että siinä on mukana alennusmerkki. Pelkkä B-kirjain ilman alennusmerkkiä viittaa yleensä H-pohjaisiin sointuihin. Tämä johtunee siitä, että reaalisointumerkkejä käytetään lähes yksinomaan populaarimusiikin puolella. Joskin joskus käytetään sointumerkkejä B♭ ja H niin, että pelkkää B:tä ei selvyyden vuoksi käytetä ollenkaan.[2]

Tavallisia B♭:stä alkavia skaaloja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • B♭-duuri: B♭ C D E♭ F G A B♭
  • B♭-molli: B♭ C D♭ E♭ F G♭ A♭ B♭
  • B♭ harmoninen molli: B♭ C D♭ E♭ F G♭ A B♭
  • B♭ melodinen molli (nouseva): B♭ C D♭ E♭ F G A B♭
  • B♭ melodinen molli (laskeva): B♭ A♭ G♭ F E♭ D♭ C B♭
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.