BN Vasilefs Georgios (D14)
| Vasilefs Georgios | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yarrow, Scotstoun |
| Kölinlasku | 1937 |
| Laskettu vesille | 3. maaliskuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | 15. helmikuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä |
miehistönsä upottama huhtikuussa 1941 Saksan laivastoon 21. maaliskuuta 1942 miehistönsä upottama 7. toukokuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 414 t (standardi) |
| Pituus | 97,5 m |
| Leveys | 9,7 m |
| Syväys | 2,7 m |
| Koneteho | 34 000 shp |
| Nopeus | 35 solmua (65 km/h) |
| Miehistöä | 145 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 x 5" (127 mm) tykkiä 4 x 37 mm ilmatorjuntatykkiä 8 x 21" (533 mm) torpedoputkea |
BN Vasilefs Georgios (runkonumero D14) (kreik. ΒΠ Βασιλεύς Γεώργιος) oli Kreikan laivaston Vasilefs Georgios -luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Alus palveli sodan aikana myös Saksan laivastossa nimellä Hermes (ZH-3). Yarrow valmisti aluksen hieman ennen toista maailmansotaa, ja se oli sisaraluksensa kanssa Kreikan laivaston modernein alus.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Vasilefs Georgios -luokka
Alus tilattiin Scotstounista Yarrow'lta, missä köli laskettiin 1937. Alus laskettiin vesille 3. maaliskuuta 1938 ja otettiin palvelukseen 15. helmikuuta 1939.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen saavuttua Kreikkaan siitä tehtiin laivaston hävittäjien lippulaiva. Italian hyökättyä Kreikkaan ja Hellen tuhouduttua alus lähetettiin sisaraluksineen Tinokselle suojaamaan saarella olleiden alusten kotimatkaa. Matkalla Italian ilmavoimien lentokoneet hyökkäsivät saattueen kimppuun, jolloin aluksen viereen osui pommi. Alus suojasi saattueita sekä osallistui 14.-15. marraskuuta 1940 ensimmäiseen ja 4.-5. tammikuuta 1941 kolmanteen hyökkäykseen Otrantonsalmen italialaissaattueita vastaan.[1]
Alus kuljetti 1. maaliskuuta sisaraluksineen Kreikan kultavarannon Kreetalle. Britannian siirrettyjä joukkojaan Kreikkaan ja Saksan liityttyä hyökkäykseen siirrettiin alus suojaamaan saattuereittiä Egyptistä Kreetan kautta Kreikkaan. Se oli 14. huhtikuuta 1941 ankkurissa Sofikosinlahdella, kun se joutui Saksan ilmavoimien syöksypommittajien maaliksi. Alus vaurioitui pahoin, jolloin aluksen päällikkö P. Lappas pyrki Salamiin laivastontelakalle. Saksalaisten nopea eteneminen esti korjausten tekemisen ja alus päätettiin upottaa, jottei se joutuisi vihollisen käsiin.[1]
ZG-3 Hermes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaiset nostivat ja kunnostivat aluksen, minkä jälkeen se liitettiin Saksan laivastoon 21. maaliskuuta 1942 nimellä Hermes (ZG-3). Alus oli Aigeianmeren laivueen lippulaivana suojaten saattueita päällikkönään Rolf Johannesson. Kafireaksenniemen lähistöllä 16. marraskuuta aluksen suojaama saattue joutui sukellusvene HMS Tritonin maaliksi. Saattueen suojaus upotti hyökänneen sukellusveneen.[2]
Huhtikuussa 1943 alus päällikkönään Curt Rechel siirrettiin suojaamaan Tunisian saattueita. Alus upotti 21. huhtikuuta sukellusvene HMS Splendidin. Se joutui kymmenen päivää myöhemmin liittoutuneiden lentokoneiden maaliksi Cap Bonin edustalla, jolloin 23 miehistönjäsentä sai surmansa ja alus kärsi pahoja vaurioita. Alus hinattiin La Gouletteen, jossa se upotettiin 7. toukokuuta liittoutuneiden edettyä Tunisiaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)