Bình Xuyên

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Järjestön lippu vuodesta 1945.

Bình Xuyên oli Ranskan Indokiinassa ja Etelä-Vietnamissa toiminut rikollisjärjestö. Järjestöstä tuli toisen maailmansodan jälkeen huomattava poliittinen tekijä omine yksityisarmeijoineen. Se auttoi ensin Việt Minhiä ja sittemmin ranskalaista hallintoa. Välirikko Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệm johti ankariin taisteluihin Saigonissa ja lopulta järjestön toiminnan lakkauttamiseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bình Xuyên sai alkunsa 1920-luvun alkupuolella. Sen jäsenistö koostui toisiinsa vai löyhästi liittyneistä joukoista merirosvoja ja muita rikollisia. Eri järjestöihin kuului noin 200 300 henkilöä ja niiden jäsenet toteuttivat esimerkiksi laivojen kaappauksia ja sieppauksia. Sen päätutkikohta sijaitsi Chợ Lớn (usein vain Cholon) kaupunginosa Saigonissa. Järjestön johtaja Lê Văn Viễn (salanimeltään Bảy Viễn) kehitti liikkeestä edelleen huomattavan poliittisen tekijän Vietnamissa toisen maailmansodan jälkeen. Järjestö liittoui Việt Minhin kanssa. Bình Xuyênin jäsenet syyllistyivät esimekiksi noin 150 ranskalaisen tai euraasialaisen siviilin joukkomurhaan Saigonissa 15. syyskuuta 1945.[1]

Bình Xuyên hylkäsi liittonsa Việt Minhin kanssa vuonna 1947. Sen sijaan se alkoi tukeutua ranskalaiseen siirtomaahallintoon. Vastineesta esimerkiksi sotilaallisesta, taloudellisesta ja poliittisesta tuesta hallinnolle Bình Xuyên sai suojelusta valtiolta. Valtion tuella järjestö otti haltuunsa suurimman osan maan uhkapeleleaamisen ja prostituution, minkä lisäksi se harjoitti rahanpesua. 1950-luvun alkuun tullessa järjestö oli myös värvännyt noin 40 000:n henkilön yksityisen armeijan.[1]

Hallinnon ja Bình Xuyênin välit rikkoutuivat Ngô Đình Diệmin noustessa valtaan Etelä-Vietnamissa vuonna 1955. Ngô Đình Diệm aloitti oman valtansa pönkittämisen iskien mahdollisia uhkia vastaan. Bình Xuyêniä ja Lê Văn Viễniä hän vaati poistumaan Saigonista yksityisarmeijoineen. Kun tähän ei suostuttu 27. huhtikuuta alkoivat veriseksi osoittautuneet taistelut Saigonissa Bình Xuyênin ja Etelä-Vietnamin armeijan välillä. Lopulta noin kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen Bình Xuyênin joukot oli isketty hajalle. Noin 500 henkilöä oli kuollut ja 25 000 oli jäänyt kodittomaksi. Lê Văn Viễn pakeni Ranskaan mukana huomattava omaisuutensa. Bình Xuyênin toiminta loppui ja osa sen jäsenistä liittyi sittemmin vietkongin riveihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 109. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3. (englanniksi)