Béla Fleck
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Béla Fleck (s. 10. heinäkuuta 1958 New York) on yhdysvaltalainen banjonsoittaja. Hänen musiikkinsa liikkuu bluegrassin ja jazzin rajamailla. Fleck on saanut 18 Grammy-palkintoa[1] ja ollut ehdolla 43 kertaa.[2]
Perpetual Motion -albumilla Fleck soittaa klassista musiikkia, jota ei ole kirjoitettu banjolle.
Fleck aloitti banjon soittamisen vuonna 1973, jolloin hän sai isoisältään ensimmäisen banjonsa. 1970-luvun lopulla Fleck toimi Jack Tottlen ja Mark Schatzin kanssa yhtyeessä Tasty Licks. Ensimmäisen sooloalbuminsa Crossing the Tracksin Fleck julkaisi vuonna 1979. Vuonna 1981 Fleck liittyi yhtyeeseen New Grass Revival, jossa hän soitti yhdeksän vuotta. Fleck on toiminut vuodesta 1988 lähtien yhtyeen Béla Fleck and the Flecktones keulahahmona.
Sooloalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Crossing the Tracks (1979)
- Natural Bridge (1982)
- Deviation (1984)
- Double Time (1984)
- Inroads (1986)
- Daybreak (kokoelma, 1987)
- Drive (1988)
- Places (kokoelma, 1988)
- Tales From The Acoustic Planet (1995)
- The Bluegrass Sessions: Tales from the Acoustic Planet, Vol. 2 (1999)
- Perpetual Motion (2001)
- Tales From The Acoustic Planet, Vol. 3: Africa Sessions (2009)
- The Impostor (2013)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tsioulcas, Anastasia: Béla Fleck cancels Kennedy Center appearance, says it's become 'charged and political' National Public Radio. 7.1.2026. Viitattu 19.1.2026.
- ↑ Béla Fleck Grammy.com. Viitattu 19.1.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Béla Fleck Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
