Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan kartta


Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta
آذربایجان خلق جومهوریتی
1918–1920
Flag of Azerbaijan 1918.svg Emblem of Azerbaijan.svg
lippu vaakuna

Azerbaijan Democratic Republic 1918 20.png

Valtiomuoto Tasavalta
Pääministeri

1918–1919 Fatali Khan Khoyski

1919–1920 Nasib Yusifbeyli

1920 Mammad Hasan Hajinski
Puhemies

1918 Mammed Amin Rasulzade

1918–1920 Alimardan Topchubashev
Pääkaupunki

Ganja (vuoteen 1918 asti)

Baku
Pinta-ala
– yhteensä 99 908.87 km2 km² 
Väkiluku (1918) 2862000
Kielet Azeri
Motto Bir kərə yüksələn bayraq bir daha enməz!
Kansallislaulu Azərbaycan marşı
Edeltäjä(t) Transkaukasian federaatio
Seuraaja(t) Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta

Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta (azer. Azərbaycan Xalq Cümhuriyyəti) oli lyhytikäinen itsenäinen valtio, joka syntyi vuonna 1918, kun Transkaukasian federaatio hajosi keskinäiseen kiistelyyn. Transkaukasian federaatio oli syntynyt vuonna 1918, Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Transkaukasian federaation muodostivat Armenia, Georgia ja Azerbaidžan. Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan itsenäisyys päättyi vuonna 1920.

Heti Transkaukasian federaation hajottua 26. toukokuuta 1918 antoi Azerbaidžanin kansalliskomissio itsenäisyysjulistuksen, jossa uuden valtion todettiin olevan tasavalta ja että se pyrkii hyviin suhteisiin kaikkien valtioden ja erityisesti naapureidensa kanssa.

Azerbaidžanin kansalliskomissio lopetti työnsä 7. joulukuuta 1918, kun uusi parlamentti aloitti istuntonsa. Uusi valtio takasi ensimmäisenä islamilaisena maana maailmassa täydet poliittiset oikeudet myös naisille. Ensimmäisenä pääministerinä toimi Fatali Khan Khoyski. Merkittävä uudistus oli myös Bakun yliopiston perustaminen.

Uusi valtio sai tunnustuksen itsenäisyydelleen monilta ulkovaltioilta, kuten Yhdysvalloilta, Ruotsilta, Italialta, Iso-Britannialta ja Persialta. Suomikin tunnusti maan itsenäisyyden ja nimesi Bakuun konsulin.

Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan julkaisema postimerkki, vuodelta 1919.

Uuden valtion kohtaloksi koituivat sen monet aluekiistat. Armeniaa vastaan puhkesi sota vuonna 1919, pohjoisesta lähestyivät venäläisen valkoisen kenraalin Denikinin joukot, ja välit Persiaan olivat kireät. Myös bolševikkien kannattajat kapinoivat.

Vladimir Lenin julisti vuonna 1920, että hyökkäys Bakuun oli oikeutettu, sillä kaupungin työläisiä piti auttaa syöksemään vastavallankumoukselliset nationalistit vallasta. Puna-armeija ylitti rajan 25. huhtikuuta 1920 ja saapui Bakuun jo 27. huhtikuuta 1920. Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta oli tuolloin keskellä sisäpoliittista kriisiä: sen hallitus oli juuri eronnut. Armeija oli puolestaan lähes kokonaisuudessaan Armenian vastaisella rajalla. Puna-armeijan komentajat vaativat parlamentin hajottamista, mihin suostuttiin.

Maan johtoon asetettiin azerbaidžanilaisia kommunisteja johtohahmonaan Nariman Narimanov. Azerbaidžan lakkasi käytännössä olemasta itsenäinen valtio jo 28. huhtikuuta 1920.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]