Azərbaycanfilm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elokuvastudion sisäänkäynti.

Azərbaycanfilm (ven. Азербайджанфи́льм, Azerbaidžanfilm) on Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa toimiva elokuvastudio.

Studio on saanut alkunsa tasavallan valistusasiain kansankomissariaatin yhteyteen vuonna 1923 perustetusta valokuva- ja elokuvahallinnosta. Vuosina 1930–1933 sen nimenä oli Azkino, vuodesta 1933 lähtien Azfilm, vuodesta 1934 Azgoskinoprom, vuosina 1935–1940 Azerfilm, vuosina 1941–1959 Bakun elokuvastudio ja vuodesta 1960 Cəfər Cabbarlılle nimetty Azerbaidžanfilm.[1]

Studio tuotti aluksi lähinnä uutiskatsauksia ja dokumenttielokuvia. Sen ensimmäinen näytelmäelokuva oli Vladimir Balljuzekin ohjaama Legenda o Devitšjei bašni (1924). Alkuvaiheessa studiolla työskenteli useita muista tasavalloista tulleita ohjaajia kuten Hamo Beknazarjan, Vsevolod Pudovkin, Nikoloz Šengelaia ja Boris Barnet.[2] Ensimmäinen azeriohjaajan elokuva oli Abbas Mirzə Şərifzadən Bismillah (ven. Vo imja boga, 1925)[3]. Studion mykkäelokuvista tunnetuin on Šengelaian Dvadtsat šest komissarov (1933)[2].

Vuonna 1936 julkaistiin ensimmäinen tasavallassa kuvattu äänielokuva, Mežrabpomfilmin kanssa tuotettu Boris Barnetin Sinisen meren rannalla (ven. U samogo sinego morja)[4]. Samalla aloitettiin elokuvien jälkiäänitys azeriksi[3]. Ensimmäinen kansallinen äänielokuva oli Viktor Turinin ohjaama Bakılılar (ven. Bakintsy, 1938)[4]. Studion suurimpia menestyksiä oli Stalin-palkinnon saanut musiikkielokuva Naimatoimitsija (Arşın mal alan, ven. Aršin mal alan, 1945)[2].

Azərbaycanfilm sai uudet nykyaikaisesti varustetut tilat vuonna 1965. 1980-luvun alussa se tuotti vuosittain kuusi näytelmäelokuvaa, 20 dokumenttielokuvaa, neljä animaatiota ja jälkiäänitti azeriksi yli 60 filmiä.[1] Studion elokuvat käsittelivät etupäässä ajankohtaisia ja yleisinhimillisiä aiheita. Lisäksi tehtiin kansallisten suurmiesten elämäkertoja.[3] Huomiota herätti erityisesti Rasim Ocaqovin korruptiota käsittelevä Kuulustelu (İstintaq, ven. Dopros, 1979). Azərbaycanfilmin kansainvälisesti tunnetuin ohjaaja oli Rüstəm İbrahimbəyov, joka on jatkanut uraansa menestyksekkäästi myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.[2]

Studion toiminta lamaantui vuoden 1992 jälkeen ja sen tilat vuokrattiin pienyrityksille. Vuonna 2005 Azərbaycanfilm alistettiin maan kulttuuriministeriölle, joka alkoi rahoittaa sen uudistamista. Nykyään studiolla kuvataan vuosittain kahdesta neljään pitkää näytelmäelokuvaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kino: entsiklopeditšeski slovar, s. 13. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  2. a b c d e Rollberg, Peter: Historical Dictionary of Russian and Soviet Cinema, s. 69–71. Lanham, Maryland; Toronto; Plymouth, UK: The Scarecrow Press, 2009. ISBN 978-0-8108-6268-5.
  3. a b c Istorija ”Azerbaidžanfilma” azerbaijanfilm.az. Viitattu 23.5.2014. (venäjäksi)
  4. a b Istorija sovetskogo kino, tom 2, s. 444. Moskva: Iskusstvo, 1973.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]