Aurélien Sauvageot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aurélien Sauvageot

Aurélien Sauvageot [oʁeljɛ̃ sovaʒo] (13. huhtikuuta 1897 Konstantinopoli, Turkki5. joulukuuta 1988 Aix-en-Provence, Ranska) oli ranskalainen kielitieteilijä, joka perusti Ranskaan fennougristiikan tutkimusalan.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvageot syntyi Turkin sulttaanin palveluksessa olleen ranskalaisvirkamiehen poikana Konstantinopolissa. Vuonna 1918 hän pääsi Ranskan arvostetuimpaan korkeakouluun École normale supérieureen, jossa hän opiskeli aluksi germanistiikkaa mutta kiinnostui sitten suomalais-ugrilaisista kielistä opettajansa Antoine Meillet’n innostamana. Sauvageot lähti aluksi opiskelemaan suomea Ruotsin Uppsalaan, josta hän siirtyi Suomeen E. N. Setälän oppilaaksi. Suomesta hän siirtyi Unkariin, jossa hän unkarin kielen opintojensa ohella opetti ranskaa.[1]

Vuonna 1929 Sauvageot väitteli tohtoriksi Sorbonnen yliopistossa ja nimitettiin sitten fennougristiikan professoriksi Pariisin akatemiaan kuuluvassa Itäisten kielten korkeakoulussa. Hän hoiti virkaa eläkkeelle jääntiinsä 1967 asti.[1]

Sauvageot’n kirjallisiin teoksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1968 julkaistu 758-sivuinen Suomen historiaa käsittelevä Histoire de la Finlande 1–2, suomen kielen rakennetta kuvaileva Esquisse de la langue finnoise sekä muinaissuomalaista kulttuuria käsittelevä Les anciens Finnois. Hän ranskansi suomalaista kaunokirjallisuutta ja oli vuonna 1964 mukana perustamassa fennougristiikan aikakauskirjaa Études Finno-Ougriennes. Hän julkaisi myös ranskan ja saksan kieltä tutkivia teoksia.[1]

Aurélien Sauvageot oli Jyväskylän ja Budapestin yliopistojen kunniatohtori. Suomessa hänet palkittiin myös Suomen Leijonan kunniamerkillä 1947 ja Kalevalan juhlavuoden mitalilla 1985.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennougristiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (yhdessä Joseph Balossan ja Marcel Benedekin kanssa) Dictionnaire général français-hongrois et hongrois-français, Budapest 1932, 1937
  • Découverte de la Hongrie, 1937
  • Esquisse de la langue finnoise, 1946, 1949
  • Esquisse de la langue hongroise, 1951
  • Les anciens Finnois, 1960
  • Premier livre de hongrois, 1965, 1983
  • Histoire de la Finlande, 1968
  • L’édification de la langue hongroise, 1971
  • L’élaboration de la langue finnoise, 1973
  • Souvenirs de ma vie hongroise, 1988

Ranskalainen ja saksalainen filologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rencontre de l’Allemagne, 1947
  • (yhdessä Georges Gougenheimin, René Michéan ja Paul Rivencin kanssa) L’Élaboration du français élémentaire. Etude sur l’établissement d’un vocabulaire et d’une grammaire de base, Paris 1956
  • Les Procédés expressifs du français contemporain, 1957
  • Français écrit, français parlé, 1962
  • Portrait du vocabulaire français, 1964
  • La Grammaire du français parlé, teoksessa Le français dans le monde 57, 1968
  • Analyse du français parlé, 1972
  • Français d’hier ou français de demain ?, 1978
  • La structure du langage, 1992

Suomenkielistä kaunokirjallisuutta ranskaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guerre dans le désert blanc (Pentti Haanpään Korpisotaa, Gallimard, 1942)
  • Sous la voûte de feu (Eino Hosian Tuliholvin alla, Société Parisienne de Librairie et d'édition, 1944)
  • C'est ça… (Eero Kivirannan Sellaista se on…, Société Parisienne de Librairie et d'édition, 1944)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Professori Aurélien Sauvageot. (Kuolinuutinen) Helsingin Sanomat, 10.12.1988, s. 20. Näköislehden aukeama (vain tilaajille) Viitattu 26.10.2017.