Aurèle Nicolet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aurèle Georges Nicolet (22. tammikuuta 1926 Neuchâtel, Sveitsi29. tammikuuta 2016[1] Freiburg im Breisgau, Saksa[2][3]) oli sveitsiläinen huilisti.[4]

Nicolet opiskeli Andre Jaunet’n, Willy Burkhardin, Marcel Moysen ja Yvonne Drapierin johdolla. Hän voitti Geneven huilukilpailun 1948. Nicolet toimi professorina Berliinin musiikkiakatemiassa 1953−65 sekä Freiburgin musiikkikorkeakoulussa 1965−83. Hän oli Berliinin filharmonikkojen soolohuilistina 1950−59. Nicolet vieraili myös Suomessa, esimerkiksi Joensuussa 1990.[4]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pro Musica. Studien zum Spielen neuer Musik (1974)[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aurèle Nicolet gestorben: Der Flötist mit dem warmen Ton BR-Klassik. 30.1.2016. Viitattu 31.1.2016. (saksaksi)
  2. Johannes Adam: Aurèle Nicolet: Grandseigneur der Flöte. Nachruf in: Badische Zeitung vom 2. Februar 2016.
  3. Hommage ä Aurèle Nicolet. In: Flöte aktuell 1/2016, Deutsche Gesellschaft für Flöte (PDF).
  4. a b c Suuri musiikkitietosanakirja Kuul-N, s. 248. Keuruu: Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4728-0.