Augustin Robespierre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Augustin Robespierre, François Bonnevillen maalaus noin vuodelta 1790.

Augustin Bon Joseph de Robespierre (21. tammikuuta 1763 Arras28. heinäkuuta 1794 Pariisi)[1] oli ranskalainen vallankumousajan poliitikko. Hän oli tunnetun vallankumousjohtajan Maximilien Robespierren veli ja tukija. Augustin Robespierre tunnettiin myös nimellä Robespierre nuorempi (ransk. le jeune).[2]

Robespierre työskenteli vuodesta 1791 Pas-de-Calais’n departementin hallinnossa ja tuli vuonna 1792 Arrasin piirin prokuraattoriksi (procureur-syndic).[3] Hänet valittiin vuonna 1792 Pariisin edustajana kansalliskonventtiin, jossa hän liittyi vuoripuolueeseen. Robespierre oli konventin komissaarina Etelä-Ranskassa ja Italian-vastaisella rintamalla heinäkuusta 1793 tammikuuhun 1794 sekä helmikuusta kesäkuuhun 1794.[2] Toulonin piirityksen yhteydessä hän huomasi taitavan nuoren upseerin Napoléon Bonaparten ja edisti tämän uraa kertomalla tämän ansioista veljelleen Maximilienille, josta oli tullut Ranskan mahtavin mies.[4][5]

Robespierre hyötyi veljensä maineesta, mutta jakoi myös tämän karun kohtalon.[2] Thermidorin vallankaappauksen käynnistyessä 27. heinäkuuta 1794 Augustin asettui konventissa ritarillisesti veljensä rinnalle ja vaati molemmille samaa kohtelua, jolloin kummatkin määrättiin vangittaviksi. Paul de Barrasin komentamien sotilaiden lähestyessä seuraavana yönä Robespierren tukijoiden viimeistä turvapaikkaa, Pariisin kaupungintaloa, Maximilien ampui itseään päähän ja Augustin taas yritti pakoa tai luultavammin itsemurhaa hyppäämällä ikkunasta place de Grèvelle ja putosi sotilaan kantaman pistimen päälle. Molemmat veljekset jäivät henkiin pahasti haavoittuneina. Seuraavana päivänä vallankumoustuomioistuin tuomitsi heidät kuolemaan ja heidät teloitettiin giljotiinilla yhdessä Couthonin, Saint-Justin ja muiden Robespierren liittolaisten kanssa.[6][2][5]

Monet aikalaiset, mukaan lukien veljesten sisko Charlotte, pitivät Augustinia vähemmän lahjakkaana kuin Maximilienia. Myös useat historioitsijat katsoivat Augustinin olleen vain vähäpätöinen veljensä seuraaja, mutta eräät sotahistorioitsijat ovat katsoneet hänellä olleen myös itsenäistä vaikutusta konventin komissaarina.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Augustin, Bon, Joseph de Robespierre (ranskaksi) Assemblée nationale (Ranskan kansalliskokous). Viitattu 14.1.2024.
  2. a b c d Colin Jones: The Longman Companion to the French Revolution, s. 384. Longman, London/New York 1988.
  3. Augustin Robespierre (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 14.1.2024.
  4. Napoleon I (englanniksi) Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.1.2024.
  5. a b Augustin Robespierre (englanniksi) The British Museum. Viitattu 14.1.2024.
  6. Mary Young: Augustin: The Younger Robespierre, s. 165–172. Core Publications, London 2011. Teoksen verkkoversio (englanniksi)
  7. Jonathan Smyth: Augustin: The Younger Robespierre (englanniksi) French History 2/2013. Viitattu 14.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]