August Sohlman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
August Sohlmanin hauta Huddingessa.

Per August Ferdinand Sohlman (24. toukokuuta 18245. heinäkuuta 1874) oli ruotsalainen liberaali lehtimies ja poliitikko.

Sohlman opiskeli Uppsalassa ja osallistui liberaaleihin ja skandinaavisiin piireihin. Sohlman väitteli tohtoriksi 1848 ja osallistui Schelswigin sotaan tanskalaisten puolella Preussin tukemia Schleswig-Holsteinin saksalaisseparatisteja vastaan. Myöhemmin hän opetti taidehistoriaa Kuninkaallisessa taideakatemiassa.

Vuonna 1851 hän ryhtyi Bore-lehden toimittajaksi ja siirtyi 1852 Aftonbladetiin. Vuosina 1852–1853 Sohlman julkaisi Nordisk Tidskriftia, joka oli toimitettu englantilaisen esikuvan mukaan. Sohlman hyökkäsi etenkin Ranskaa ja Saksaa vastaan, joilla oli suuri vaikutusvalta kulttuuriin ja politiikkaan. Vuosina 1857–1874 Sohlman oli Aftonbladetin päätoimittaja ja nosti sen Ruotsin liberaalin lehdistön johtajaksi.

Sohlman kannatti myös suurempia uskonnonvapauksia, sekä vapauksia naisille työssäkäyntiin, sekä kaupan ja liiketoiminnan edistämistä. 1860-luvulla hän kamppaili vaalioikeuksien laajennuksen puolesta.

Sohlman tunsi sympatiaa Italiaa ja Puolaa kohtaan, sekä vaati Ruotsia tukemaa Tanskaa Saksan jälleen sitä uhatessa Schleswig-Holsteinin kysymyksen vuoksi. Sohlman pelkäsi myös Venäjän valtaavan Pohjolan Preussin avulla, jos se löisi Tanskan. Niinpä hän työskenteli Ruotsin armeijan uudistamiseksi ja oli itse Tukholman 9. tarkk'ampujakomppanian päällikkö.

Suomessa Sohlman on tunnettu vuonna 1855 ilmestyneestä lentokirjasestaan "Det unga Finland" (Nuori Suomi), joka oli vastine Emil von Qvantenin Skandinaavista yhteistyötä herättävälle lentokirjaselle. Sohlman väitti lentokirjasessaan suomalaisten kuuluvan tsuudilaiseen (venäläinen nimitys tuntemattomasta kansanheimosta, "tšudnoi") rotuun, joka omatoimisesti on kykenemätön luomaan minkäänlaista valtiollista, yhteiskunnallista tai kirjallista sivistystä. Väite perustui Arthur de Gobineaun rotuteoriaan arjalaiskansojen ylemmyydestä muihin kansoihin verrattuna. Sohlmanin mukaan Suomen historia ja sivistys perustuvat yksinomaan maahan siirtyneiden ruotsalaisten työhön. Sohlmanin mukaan Suomen historia ja sivistys alkoivatkin ruotsalaisten Suomen valloituksesta. Hän selitti ruotsalaisiksi - tutkimatta heidän syntyperäänsä - Suomessa kaikki ruotsalaisnimiset ja ruotsin kieltä käyttävät säätyläiset. Sohlmanin väitti edelleen, että suomenkielestä alkeellisuutensa takia ei ole sivistyskieleksi ja Suomen tulevaisuus riippuu yksinomaan siitä, miten kauan ruotsalaiset pystyvät ylläpitämään henkisen ja poliittisen johtoasemansa:"Vastustuskyky vänäläisyyttä vastaan piilee ruotsalaisessa sivistyksessä, ruotsalaisessa vapaudessa ja ruotsalaisessa yhteiskuntajärjestyksessä. Kun venäläiset ensin ovat saaneet ruotsalaisen aineksen syrjään, selviävät he helposti suomalaisesta kansallisuudesta."[1] Sohlmanin lentolehtinen ilmestyi Suomessa uutena painoksena v. 1880.[2]

Sohlman hukkui Baggenlahteen Älgössä Tukholman saaristossa heinäkuussa 1874 pelastaessaan poikaansa vain muutaman metrin päässä rannasta kesämyrskyn äkkiä yllättäessä. Hänen poikansa Harald Sohlman oli myöhemmin Aftonbladetin päätoimittaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Kansan Historia IV, s. 283 (kirj. Mikko Juva), Keuruu v. 1966
  2. Gallen-Kallela-Sirén, Janne: Minä palaan jalanjäljilleni: Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide, s. 20, 21. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17649-8.