August Sohlman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
August Sohlmanin hauta Huddingessa.

Per August Ferdinand Sohlman (24. toukokuuta 18245. heinäkuuta 1874) oli ruotsalainen liberaali lehtimies ja poliitikko.

Sohlman opiskeli Uppsalasssa ja osallistui liberaaleihin ja skandinaavisiin piireihin. Sohlman väitteli tohtoriksi 1848 ja osallistui vakaaehtoisena Schelswigin sotaan tanskalaisten puolella Preussin tukemia Schleswig-Holsteinin saksalaisseparatisteja vastaan. Myöhemmin hän opetti taidehistoriaa Kuninkaallisessa taideakatemiassa.

Vuonna 1851 hän ryhtyi Bore-lehden toimittajaksi ja siirtyi 1852 Aftonbladetiin. Vuosina 1852–1853 Sohlman julkaisi Nordisk Tidskriftia, joka oli toimitettu englantilaisen esikuvan mukaan. Sohlman hyökkäsi etenkin Ranskaa ja Saksaa vastaan, joilla oli suuri vaikutusvalta kulttuuriin ja politiikkaan. Vuosina 1857–1874 Sohlman oli Aftonbladetin päätoimittaja ja nosti sen Ruotsin liberaalin lehdistön johtajaksi.

Sohlman kannatti myös suurempia uskonnonvapauksia, sekä vapauksia naisille työssäkäyntiin, sekä kaupan ja liiketoiminnan edistämistä. 1860-luvulla hän kamppaili vaalioikeuksien laajennuksen puolesta.

Sohlman tunsi sympatiaa Italiaa ja Puolaa kohtaan, sekä vaati Ruotsia tukemaa Tanskaa Saksan jälleen sitä uhatessa Schleswig-Holsteinin kysymyksen vuoksi. Sohlman pelkäsi myös Venäjän valtaavan Pohjolan Preussin avulla, jos se löisi Tanskan. Niinpä hän työskenteli Ruotsin armeijan uudistamiseksi ja oli itse Tukholman 9. tarkk'ampujakomppanian päällikkö.

Suomessa Sohlman on tunnettu vuonna 1855 ilmestyneestä kirjastaan "Det unga Finland", jossa hän esitti käsityksenään, että ilman ruotsalaista kulttuuria suomalaiset olisivat barbaariheimo vailla mitään sivistystä. Teoria perustui Arthur de Gobineaun rotuteoriaan arjalaiskansojen ylemmyydestä muihin kansoihin verrattuna, kuten Suomen keltaisen rodun edustajat. Kirja ilmestyi Suomessa uutena painoksena 1880.[1]

Sohlman kuoli traagisesti hukkuen Baggenlahteen Älgössä Tukholman saaristossa heinäkuussa 1874 pelastaessaan poikaansa vain muutaman metrin päässä rannasta kesämyrskyn äkkiä yllättäessä.

Myös hänen poikansa Harald Sohlman oli myöhemmin Aftonbladetin päätoimittaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gallen-Kallela-Sirén, Janne: Minä palaan jalanjäljilleni: Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide, s. 20, 21. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17649-8.