Atsteekkilumokierto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atsteekkilumokierto
Rivea corymbosa 1838.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Kiertokasvit Convolvulaceae
Suku: Lumokierrot Turbina
Laji: corymbosa
Kaksiosainen nimi

Turbina corymbosa
(L.) Raf.

Synonyymit
  • Rivea corymbosa
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Atsteekkilumokierto Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Atsteekkilumokierto Commonsissa

Atsteekkilumokierto (Turbina corymbosa) on köynnöskasvi, joka kasvaa luonnostaan Pohjois-Amerikan eteläosissa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan keski- ja pohjoisosissa.[1][2] Atsteekkilumokierrosta käytetään myös nahuatlinkielistä nimitystä ololiuhqui (vaihtoehtoiselta kirjoitusasultaan ololiuqui), joka on peräisin asteekeilta. Ololiuhqui (”pyöreä asia”) tarkoittaa kuitenkin itse asiassa vain kasvin siemeniä. Itse kasvin nahuatlinkielinen nimi on coaxihuitl (”käärmekasvi”).[3] Asteekit käyttivät aikoinaan atsteekkilumokiertoa uskonnollisissa seremonioissaan ja yhäkin tietyt muut eteläisen Meksikon syrjäisillä vuorilla elävät heimot käyttävät atsteekkilumokiertoa samoihin tarkoituksiin.[4]

Ulkonäkö ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monivuotisella[5] atsteekkilumokierrolla on ohuet sydämenmuotoiset lehdet, jotka ovat väriltään vihreitä, kuten myös kasvin sileät ja suippomaiset varret. Atsteekkilumokierron kukat ovat pitkiä ja valkoisia. Sen ruskeat ja pienet siemenet ovat pyöreitä ja muistuttavat korianterin siemeniä.[3][4]

Kemialliset yhdisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atsteekkilumokierron siemenissä on havaittu useita eri alkaloideja. Ergiinin pitoisuus on selvästi suurin, 0,0065 %.[4]

Alkaloidien osuudet prosentteina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkaloidin nimi Osuus kuivien siementen painosta
chanoklaviini 0,0005
elymoklaviini 0,0005
ergiini 0,0065
isoergiini 0,0020
lysergoli 0,0005
muut ja tunnistamattomat 0,0020
Yhteensä 0,012

Käyttö päihteenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atsteekkilumokierron siemenillä on pitkä historia päihteenä etenkin Meksikon vuoristossa eläneiden heimojen keskuudessa. Francisco Hernandez kuvaili 1500-luvun loppupuolen kirjoituksissaan asteekkipappien syöneen kyseisiä siemeniä ollakseen kykeneviä vastaanottamaan yliluonnollisia viestejä ja kommunikoidakseen jumaliensa kanssa. Hernandezin mukaan papit näkivät näkyjä ja kokivat kauhistuttavia hallusinaatioita atsteekkilumokierron siementen vaikutuksen alaisena. Asteekit käyttivät siemeniä myös maagisten voiteiden ainesosana.[4]

Muinaisten kirjoitusten perusteella meksikolaisheimot käyttivät atsteekkilumokierron siemeniä hyvin laajalti myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ilmavaivojen ja sukupuolitautien hoitoon, kivun hillitsemiseen ja kasvainten poistoon. Siementen uskottiin sisältävän jumaluuden, joka oikein lepyteltynä saisi aikaan ihmeitä.[4]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadalainen psykiatri Osmond kokeili vuonna 1955 atsteekkilumokierron siemeniä useita kertoja päihtymistarkoituksessa. 60–100 siemenen annokset aiheuttivat hänelle apatiaa ja voimattomuutta sekä kasvanutta visuaalista herkkyyttä. Neljän tunnin jälkeen seurasi pidemmän aikaa kestävä vaihe, jolloin hän koki rentouttavan tyytyväisyyden tunteen. Vuonna 1958 Kinross-Wright kuitenkin julkaisi tekemiään kokeita, joissa kahdeksasta miespuolisesta vapaaehtoisesta jokainen oli ottanut siemeniä enimmillään 125 kappaletta kokematta mitään todettavissa olevia vaikutuksia.[4]

1950-luvulla myös CIA tutki MKULTRA-ohjelmansa 22. alahankkeessa atsteekkilumokierron siementen vaikutuksia. Kokeissa selvisi, että siementen psykologiset vaikutukset vaihtelivat niiden alkuperämaan mukaan. Kuubalaisen lajikkeen siemenet olivat pieniä, eivätkä niiden vaikutukset olleet niin syviä kuin suurempien meksikolaisen lajikkeen siementen vaikutukset.[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turbina corymbosa (L.) Raf. ITIS. (englanniksi)
  2. Turbina corymbosa (L.) Raf. GBIF—the Global Biodiversity Information Facility.
  3. a b Wasson, Gordon R.: Notes on the Present Status of Ololiuhqui and the Other Hallucinogens of Mexico. Botanical Museum Leaflets, 22.11.1963, nro 6. Harvard University. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Hofmann, Albert: Teonanácatl and Ololiuqui, two ancient magic drugs of Mexico. Bulletin on Narcotics, 1971, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. Turbina corymbosa (L.) Raf. Christmasvine USDA. (englanniksi)
  6. Project MKULTRA Subproject 22 (pdf) 5.12.1956. CIA FOIA. (englanniksi)