Astro-H

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astro-H
Astro-H:n osien kaavakuva.
Astro-H:n osien kaavakuva.
Alkuperäinen nimi Astro-H (Hitomi)
COSPAR ID 2016-012A
SATCAT № 41337
Organisaatio JAXA, NASA[1]
Laukaisu 17. helmikuuta 2016[1]
Tanegashiman avaruuskeskus, Japani[1]
Laukaisualus H-2A -kantoraketti[1]
Tehtävän kesto 26. maaliskuuta 2016[2]
Massa 2 600 kilogrammaa[1]
Kiertorata
Isoakselin puolikas 6 949 kilometriä[3]
Inklinaatio 31,0 °[3]
Kiertoaika 96,1 minuuttia[3]
Apoapsis 587,1 kilometriä[3]
Periapsis 569,9 kilometriä[3]

Astro-H eli Hitomi on japanilainen röntgen-alueen avaruusobservatorio. Se laukaistiin avaruuteen 17. helmikuuta 2016 Tanegashiman avaruuskeskuksesta H-2A-raketilla 575 kilometrin korkeudessa olevalle LEO-kiertoradalle.[4] Se kuitenkin tuhoutui 26. maaliskuuta 2016.[2]

Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtävän kestoksi oli suunniteltu vähintään 10 vuotta.[4] Astro-H toimikin odotetusti kunnes 26. maaliskuuta 2016 yhteys siihen menetettiin.[2] Sittemmin satelliitin ympäriltä on havaittu kappaleita mutta myös aluksen lähettämää jonkin tasoista signaalia, kuitenkaan täyttä varmuutta siitä mitä tapahtui ei ole, ja mahdollisuuksia on useita.[5] Kooltaan Astro-H oli keskikokoinen röntgensatelliitti. Laukaisumassa oli noin 2 700 kilogrammaa.[4] Sen pituus oli 14 metriä.[6]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astro-H:lla oli tarkoitus tutkia sellaisia olosuhteita joita ei voida kokeellisesti tutkia Maassa. Kuten erittäin korkeita lämpötiloja, voimakkaita gravitaatio- ja magneettikenttiä. Alueita joissa hiukkaset kiihtyvät lähes valonnopeuteen sekä muita kohteita jotka synnyttävät röntgen- ja gammasäteilyä maailmankaikkeuden rajuimmissa ilmiöissä, kuten pulsareja, supernovajäänteitä, mustia aukkoja ja galaksijoukkoja.[7]

Instrumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astro-H:ssa oli neljä röntgenalueen teleskooppia. Kaksi oli pehmeän alueen 0,3–12 keV säteilyn havaisemiseen polttovälillä 5,6 metriä. Kaksi kovan alueen 5–80 keV säteilyn havaisemiseen 12 metrin polttovälillä. Kovan alueen polttoväliä pystyi kuitenkin pidentämään ulos työntyvällä mastolla 6 metriä jolloin pystyttiin tekemään havaintoja 600 keV alueelle asti.[4]

Observatorion instrumentit ovat:[8]

  • Hard X-ray Telescope (HXT)
  • Soft X-ray Telescope (SXT-S, SXT-I)
  • Hard X-ray Imager (HXI)
  • Soft X-ray Spectrometer (SXS)
  • Soft X-ray Imager (SXI)
  • Soft Gamma-ray Detector (SGD)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Astro-H – NSSDCA/COSPAR ID: 2016-012A NSSDCA Master Catalog. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  2. a b c Mäkinen, Jari: Hitomi onkin hengissä – japanilaiset koettavat saada hallintaan Tiedetuubi. 31.3.2016. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  3. a b c d e ASTRO H N2YO.com. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  4. a b c d Mäkinen, Jari: Japani on ampumassa röntgenjättiläistä taivaalle Tiedetuubi. 12.2.2016. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  5. ASTRO-H (International X-ray Astronomy Mission) / Hitomi eoPortal. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  6. ASTRO-H Satellite Aerospace Technology. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).
  7. X-ray Astronomy Satellite ASTRO-H, s. 1. Japan Aerospace Exploration Agency – JAXA. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.1.2019). (englanniksi)
  8. ASTRO-H Overview Japan Aerospace Exploration Agency – JAXA. Arkistoitu 3.3.2015. Viitattu 31.1.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astro-H.