Arvi Koli
Arvi Koli (14. huhtikuuta 1918 Uusikirkko – 21. lokakuuta 2010 Kaunialan sotavammasairaala, Kauniainen) oli suomalaisen vastavakoilun keskeisiä henkilöitä, joka työskenteli suojelupoliisin (Supo) palveluksessa 1949–1981.[1]
Päästyään rintamalta Koli meni Liikkuvan poliisin palvelukseen, josta hänet rekrytoitiin suojelupoliisiin, kun se perustettiin. Hänen ensimmäisiä tehtäviään oli sisäisen turvallisuuden eli kommunistien tarkkailun hoitaminen. Hän suoritti poliisin päällystötutkinnon ja nousi 1959 tarkastajaksi ja turvallisuusjaoston päälliköksi. Vuonna 1968 hänestä tuli valvontatoimiston päällikkö, jossa tehtävässä hän johti vastavakoilua. Hän kuului Supossa niihin, jotka edustivat länsimielistä linjaa. Ajan myötä hänestä tuli Supossa keskeinen ja vaikutusvaltainen henkilö.[1]
Eläkkeelle jäätyään hän laati operatiivisia menettelytapoja sekä eräitä merkittävimpiä tapauksia selostavan laajan käsikirjoituksen.[1]
Koli oli mukana tekemässä kahta kirjaa syntymäkunnastaan Uudestakirkosta. Uusikirkko kohtalonvuosina ilmestyi 1986, Uusikirkko – kylät kujasineen ilmestyi 1990. Teokset on julkaissut Uusikirkko-seura.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kimmo Rentola, Muistokirjoitus: Vastavakoilumies Arvi Koli, Helsingin Sanomat 14.11.2010 sivu C 7. Artikkelin verkkoversio