Arvi Karvonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvi Aleksanteri Karvonen (29. syyskuuta 1888 Sakkola[1]17. helmikuuta 1969[2]) oli säveltäjä[3] ja musiikkipedagogi. Hän suoritti Helsingin lukkari-urkurikoulun vuonna 1908, opiskeli Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa vuosina 1909–1910, Helsingin Musiikkiopistossa vuosina 1911–1914 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Hän toimi opettajana, kuoronjohtajana ja kanttori-urkurina oppikouluissa, kirkkomusiikkiopistossa ja vuosina 1927–1956 Sibelius-akatemiassa (vuodesta 1950 lehtorina). Vuosina 1921–1922 hän työskenteli musiikinopettajana Suomi-Opistossa Hancockissa Yhdysvalloissa, vuosina 1931–1951 Sibelius-Akatemian opettajayhdistyksen puheenjohtajana sekä vuosina 1927–1945 Helsingin Pasilan kirkon urkurina. [1][4]

Arvi Karvonen sävelsi mm. kaksi urkusonaattia, neljä kantaattia sekä hengellisiä kuorolauluja. Hän julkaisi mm. oppikirjan Säveltapailun oppijakso I–II (1946–1947), Sibelius-Akatemian 75-vuotishistoriikin (1957) sekä tutkielmia ja artikkeleja musiikin alalta eri julkaisuihin. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 539
  2. Meteli.net
  3. Seppo Suokunnas, Laulava kannel. STI:n luentosarja
  4. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 229 ja täydennysliite s. 29. Helsinki: Otava, 1957.
  5. Haapanen ym., 1957, s. 229 ja täydennysliite s. 29.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.