Artur Lõoke ja Herman Treial

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Artur Lõoke)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artur Lõoke (20. syyskuuta 1909 Jõgeva11. lokakuuta 1950 Tallinna[1]) ja kapteeni Herman Konstantininpoika Treial (1904 Tartumaa9. helmikuuta 1951 Helsinki) olivat kaksi neuvostovirolaista loikkaria jotka ylittivät Suomen ja Neuvostoliiton rajan Ilomantsissa 28. heinäkuuta 1949 ja pyysivät Suomesta poliittista turvapaikkaa. Lõoke palautettiin Neuvostoliittoon ja tuomittiin myöhemmin kuolemaan. Treial kuoli Helsingissä lääninvankilan vankisairaalassa rajalla sattuneen ammuskelunselvennä seurauksena saamiinsa vammoihin, keuhkokuumeeseen ("molemminpuolinen keuhkopussin tulehdus, johon liittyi tuberkuloottisia oireita") ja suolistosairauteen. Tapaus sai maailmanlaajuista huomiota ja aiheutti vaikeuksia Suomen hallitukselleselvennä.[2][3][4]

Artur Lõoke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lõoke työskenteli rautateillä Rakkessa. Viron saksalaismiehityksen aikana vuodesta 1941 Lõoke komensi Rakken kylän Omakaitse-joukkuetta. Saksalaisten paetessa Lõoke pyrki pakolaisena Ruotsiin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Viron ollessa neuvostovallan alla Lõoke piileskeli viranomaisia viiden vuoden ajan. Lõoke pyrki Suomen kautta länteen, vaatteisiin oli ommeltu matkaa varten kultarahoja. Kuolemantuomion jälkeen Lõoken vaimo ja tytär karkotettiin viideksi vuodeksi Siperiaan Novosibirskin alueelle.[5]

Herman Konstantininpoika Treial[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Treial oli armeijan kapteeni.[3]

Treial oli toiminut ennen kadettikouluun menoaan kansakoulunopettajana.[3]

Treial on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle kortteliin 26.[6] Siunaus pidettiin Hietaniemen hautausmaan krematorion kappelissa.[3]

Treialin vapauttamisyritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tom Östling on tehnyt tapahtumista televisiolle dokumentin Loikkari, jossa haastatellaan silloista sairaanhoitajaopiskelijaa Sirppa-Leena Elorantaa (o.s. Laurio), joka oli Treialin hoitaja ja auttoi tätä paossa Helsingin yleisen sairaalan sisätautien osastolta Unioninkatu 38:sta ja sai itsekin neljän kuukauden (4 kk) vankeustuomion. Vapauttamisyritykseen osallistui myös filmimies Leo Hildén ja mainostoimistoyrittäjä Jaakko Ketola sekä Treialin piilotteluun kotonaan Tark'ampujankadulla osallistunut ranskalainen leskirouva Madame Tuderus. Vapauttamisyrityksen johdosta pidätettiin myös kolme muuta henkilöä. Leskirouva Tuderus vapautui syytteistä muiden avustajien saadessa 4-10 kk vankeutta. Hovioikeus muutti rangaistukset myöhemmin ehdollisiksi.[7][8][3]

Sirppa-Leena Eloranta sai vapauttamisyrityksestä - tuomionsa lisäksi - vuosikymmeniä myöhemmin kunniamerkin kiitokseksi Viron kansalta. Kunniamerkin luovutti hänelle Viron silloinen Presidentti Lennart Meri Viron itsenäisyyspäivän vastaanotollaan. Myös toinen vapauttamisyritykseen osallistunut hoitaja sai samalla kertaa kunniamerkin.[3]

Veikko Itkonen ohjasi Treialin pakoyrityksestä Tuuli Reijosen tapahtumista kirjoittaman romaanin Kenen on syy? pohjalta vuonna 1962 dramatisoidun elokuvan Vaarallista vapautta.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arreteeritute nimed tähestikulises järjekorras Memento 98 aasta väljaanne. Viron miehitysmuseo. (viroksi)
  2. Jukka Rislakki: Treialin ja Lõoken tapaus kiusallinen Suomelle. Helsingin Sanomat, 12.9.1999. Helsinki: Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.1.2009.
  3. a b c d e f Tom Östling, Loikkari
  4. Helsingin päivälehti 29.2.1951
  5. Jukka Rislakki: Teloitetun virolaisloikkarin tytär sai ammattitaidon Siperian vankileiriltä. Helsingin Sanomat, 12.9.1999. Helsinki: Maksullinen verkkoversio Viitattu 5.8.2009.
  6. Supo arhiiv 1949 uurijaile kasutatav (viroksi)
  7. Sirppa-Leena Eloranta (Laurio) Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi), (suomeksi)
  8. Juha Heinisuo, Loikkari, Tv-maailma, 38/2011 sivu 17
  9. Vaarallista vapautta – Suomalaisen elokuvan festivaali 2004

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Pekkarinen ja Juha Pohjonen: Ei armoa Suomen selkänahasta. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19547-6. (Julkaistu viroksi Läbi Soome kadalipu. Inimeste väljaandmised Nõukogude Liidule 1944–1981 ja venäjäksi Poŝady ne budet : peredača voennoplennyh i bežencev iz Finlândii v SSSR, 1944-1981 Tiedot Fennicassa)
  • Rein Riitsalu: Kahe eestlase kannatustee. Herman Treiali ja Artur Lõokese juhtum. Tukholma: Vaba Eesti, 1962. OCLC 22887759. Ester (viitattu 12.1.2009). (viroksi)
  • Tuuli ReijonenKenen on syy?. Helsinki: Otava, 1961. (Julkaistu viroksi: Kes on süüdi? Tiedot Fennicassa)
Lehtiartikkeli
  • Jaak Pihlau: Maapõgenemised okupeeritud Eestist. Ajalookultuuri ajakiri Tuna, 2001, nro 3, s. 58–71. Tallinna: Eesti Arhivaaride Ühing. Sisällisluettelo Viitattu 12.1.2009. (viroksi)
  • Harri Treial: Soome peaks Eesti ees vabandust paluma. Eesti Päevaleht, 10.3.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2011. (viroksi)