Artturi Nikula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Artturi Alarik Armas Nikula (1. joulukuuta 1892 Isokyrö12. joulukuuta 1942) oli suomalainen jääkärimajuri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan talouspäällikkönä. Nikula osallistui vielä talvi- ja jatkosotaan, jossa viimeksi mainitussa hänen sotilasuransa päättyi haavoittumiseen Uhtualla.[1][2]

Perhe ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikulan vanhemmat olivat kruununvouti Matti Nikula ja Maria Hyyppä. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Rauha Elisabet Hannukselan kanssa. Hän kävi viisi luokkaa Kokkolan suomalaista yhteiskoulua. Hän suoritti Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin vuonna 1930.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania kuvattuna Libaussa vuonna 1917.

Nikula työskenteli konttorialalla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 15. marraskuuta 1915. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikula astui Suomen armeijan palvelukseen vänrikiksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan talouspäälliköksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Kämärällä ja Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikula palveli sisällissodan jälkeen nuorempana upseerina Kaartin jääkäripataljoonassa, josta hänet siirrettiin päälliköksi 22. tammikuuta 1919 alkaen Jääkäriprikaatin polkupyöräosastoon (myöhemmin polkupyöräkomppania). Seuraavaksi hänet siirrettiin 31. maaliskuuta 1920 alkaen Pohjanmaan jääkäripataljoonan 2. komppanian ja 21. maaliskuuta 1923 alkaen Lapin rajavartioston 1. komppanian. Lapin rajavartiostosta Nikula siirrettiin 16. lokakuuta 1928 Kainuun rajavartioston 2. komppanian ja edelleen 1. tammikuuta 1930 alkaen päälliköksi Salmin rajavartioston 1. komppaniaan.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikula osallistui talvisotaan Erillisen pataljoona 8:n komentajana ja osallistui taisteluihin Ruokojärvellä, Hippalassa, Lemetillä, Repomäellä, Kelivaarassa, Warojenkivellä, Ukonlammilla, Ruunaviidanmäellä ja Lavajärvellä. Välirauhan aikana hän toimi III pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 25:ssä ja myöhemmin 10. Prikaatissa. Prikaatista hänet siirrettiin aluepäälliköksi Raahen suojeluskuntapiiriin.[2]

Jatkosodan puhjettua Nikula siirrettiin pataljoonan komentajaksi Jalkaväkirykmentti 32:een, jonka komentajana hän osallistui taisteluihin Uhtualla, jossa hän haavoittui 21. heinäkuuta 1941 Pistajoella. Haavoittumisensa jälkeen hän oli hoidettavana useassa sotasairaalassa viimeksi 13. Sotasairaalassa Viipurissa. Hänet haudattiin Laihialle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975