Siirry sisältöön

Artturi Lehtinen

Wikipediasta

Artturi August Lehtinen (10. lokakuuta 1896 Muurla[1] – 9. lokakuuta 1966 Helsinki[2]) oli suomalainen diplomaatti ja agronomi. Hän valmistui maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1927 ja työskenteli puolustusministeriössä ja kansanhuoltoministeriössä vuosina 1929–1947.[3] Hän toimi ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä 1951–1953. Sen jälkeen hän oli pääkonsulina New Yorkissa 1953–1959, asiainhoitajana Ottawassa 1959–1960, suurlähettiläänä vuodesta 1961, kun lähetystöstä tuli suurlähetystö, vuoteen 1964.[1]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kevätkansan kevätkirja (toim. V. Reiman & M. Tirranen, 1923)
  • Nuorison käytös (toim. V. Reiman & M. Tirranen, 1923)
  • Iltapuhteiksi. Askartelua lapsille ja varhaisnuorille (1924)
  • Raitalan Alli lapsenhoitajana (nimimerkillä Saara-täti, 1924)
  • Elämänviisautta kasvavalle polvelle (1925)
  • Ravinto-omavaraisuudestamme ja sen kehityksestä (1931)
  • Rasvakysymys Suomen kansan ravitsemisessa (Taloudellisen neuvottelukunnan julkaisuja 17, 1932)
  • Perunain rautatiekuljetus v. 1928 (1932)
  • Om vår självförsörjning med livsmedel (1932)
  • Onko leipäomavaraisuutemme parannus merkinnyt vastaavaa puolustusvalmiuden parannusta? (1934)
  • Maatalouden työaika. Karjatalouden työaika (myös ruotsiksi, 1940)
  • Elintarvikesäännöstelyn lieventämismahdollisuuksista ja purkamistavoista (1944)
  • Keskustelu suurista ja pienistä viljelmistä (1944)

[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 420
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
  3. 1 2 Ulkoasiainhallinnon matrikkeli 1918–1993: 1, s. 370–371. Ulkoasiainministeriö, 1993. ISBN 951-47-7985-1
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artturi_Lehtinen&oldid=23353193”