Artjärven Ratulan työväentalo
| Artjärven Ratulan työväentalo | |
|---|---|
 Ratulan Työväenyhdistyksen talo. |
|
| Sijainti | Orimattila, Artjärvi, Ratula |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Purkuvuosi | noin 1998 |
| Rakennuttaja | Artjärven Ratulan työväenyhdistys |
| Runkorakenne | puu |
| Julkisivumateriaali | hirsi, pystylaudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Artjärven Ratulan työväentalo oli Orimattilan kaupungin Artjärven pitäjän Ratulan kylällä sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artjärven Ratulan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Perustavassa kokouksessa jäseniä liittyi yhdistykseen 58. Vuoden 1908 vuosikokouksessa valittiin kaksi jäsentä, joiden tehtävänä oli ostaa tarvikkeita Ratulan kartanosta työväentaloa varten. Kartanon omistaja Eugenia von Etter lupasi kuitenkin rakennushirret ja 4 000 m² tontin ilmaiseksi. Yhdistys ryhtyi heti työhön oman talon saamiseksi. Mäkitupalaiset alkoivat kaataa puita jo seuraavana päivänä, ja torpparit ajoivat niitä rakennuspaikalle. Rakennustyöt aloitettiin kevättalvella ja tupaantuliaisia vietettiin jo syyskuussa. Kansalaissodan jälkeen työväentalo joutui ensin papille ja sitten poliisille. Talo saatiin kuitenkin takaisin yhdistykselle.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo valmistui nopeasti, ja se maksoi 2 800 markkaa. Talo oli kaksikerroksinen hirsitalo, joka vuorattiin myöhemmin pystylaudoituksella. Rakennustyötä valvoivat Juho Rissanen ja E. Lahtinen. Kesällä 1926 työväentaloa laajennettiin ja sen sisätiloja kunnostettiin. Korjaustyöt maksoivat 34 000 markkaa, mutta velat saatiin maksettua vuoteen 1931 mennessä. Työväentalon kunnostaminen jatkui 1930-luvulla. Uusi laajennus valmistui vuonna 1945. Nämä rakennustyöt maksoivat yli 200 000 markkaa. Työväentalo oli täysin velaton vuonna 1948. Tämän vuoksi saatettiin järjestää ns. vapaailtama, jonka tarjoiluista työväenyhdistys vastasi. Talo oli ollut pitkään käyttämättömänä, ja se myytiin vuonna 1996 purettavaksi. Tontti jäi yhdistyksen haltuun.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heti alusta alkaen työväenyhdistys toimi vilkkaasti omalla talollaan paikkakunnan työväen taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnassa oli puhuja- ja keskusteluseura sekä kirjasto, joka hävisi kansalaissodassa. Toiminta jatkui vilkkaana vuosikymmenten ajan.[1]
Mäkitupalaisille, torppareille ja muille maanvuokraajille järjestettiin tiedotustilaisuus.[2] Ratulan VPK järjesti talolla iltamat.[3] Nuoret järjestivät äideille juhlan äitienpäivänä.[4] Vuonna 1954 alettiin työväentalon ”Kinossa” esittää elokuvia. Uusi kulttuuripalvelu sai laajan kannatuksen, ja alkuvuosina elokuvailtoja oli kolme viikossa. Elokuvanäytökset lopetettiin 1970-luvun alussa. Myös työväenyhdistyksen toiminta alkoi tällöin hiipua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Raivaaja digi.kansalliskirjasto.fi. 19.3.1913, no 65. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 7.7.1921, no 76. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ Orimattilan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 8.5.1925, no 33. Viitattu 22.11.2022.