Artemis Fowl: Opalin kosto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artemis Fowl: Opalin kosto
Artemis Fowl: The Opal Deception
Alkuperäisteos
Kirjailija Eoin Colfer
Kansitaiteilija Tony Fleetwood ja Susan Greenhill
Kieli englanti
Genre fantasia
Julkaistu 2005
Suomennos
Suomentaja Jaakko Kankaanpää
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2005
Ulkoasu kovakantinen, sidottu
Sivumäärä 348
ISBN 951-0-30848-X
Sarja: Artemis Fowl
Edeltävä Ikuisuuskoodi
Seuraava Kadonnut siirtokunta
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Artemis Fowl: Opalin kosto on Eoin Colferin kirjoittaman Artemis Fowl -kirjasarjan neljäs teos.[1] Kirja ilmestyi vuoden 2005 puolivälissä ja sen on suomentanut Jaakko Kankaanpää.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Keijuyhteiskunnan vihollinen Opal Koboi näyttelee olevansa koomassa välttääkseen oikeudenkäynnin ja vankilan, johon Hautautuneiden Alueiden Lainvalvonta (HAL) hänet mieluusti laittaisi virumaan. Koboi on jatkuvassa valvonnassa Tohtori Argonin sairaalassa, ja hänen DNA:nsa testataan henkilöllisyyden varmistamiseks joka neljäs tunti. Opal onnistuu pakenemaan hänen luotettavien alaistensa, Mervall ja Descant Brill, tuotua kloonin hänen tilalleen. Klooni on Koboin identtinen kaksoisolento, joskin aivokuollut.

Ensimmäisenä koston liikkeenä Opal juonii hiisikenraali Scalenen vapaaksi ja antaa HAL:in löytää hänet kuilusta E37. Komisario Holly Short ja komentaja Julius Root menevät kuiluun tapaamaan Scalenea, jonka löytävät mesmeroituina. Silloin Opal ottaa heihin yhteyttä ja paljastaa palanneensa. Opal tappaa HAL:in komentaja Julius Rootin ja kuilun kameroista saaduilla kuvilla Holly Short saa syyn niskoilleen. Ennen sitä hän kertoo seuraavan kohteensa olevan Artemis ja Holly lähtee Rootin käskystä pelastamaan tämän.

Artemiksen mieli on tyhjennetty ja hän tuntee taas vetoa rikollisiin puuhiinsa. Hän varastaa Keijuvarkaan, Pascal Herven kadonneen mestariteoksen. Opal Koboi on asentanut tauluun jäljittimen, jolloin bio-pommi räjähtäisi ja tappaisi Artemiksen. Opal on tosin unohtanut Butlerin, Artemiksen suurikokoisen henkivartijan, joka pelastaa suojattinsa heittäytymällä hotellin kolmannesta kerroksesta patjan kanssa.

Holly Short ei ehdi ajoissa pelastamaan Artemista bio-pommilta, ja Opal yrittää murhata hänetkin. Hollyn onnistuu paeta räjähdystä ja hän näkee Artemiksen ja Butlerin makaavan matalamman rakennuksen katolla. Holly parantaa Artemiksen ja vie hänet pois Koboin ulottuvilta, mutta Opal jäljittää ja vangitsee heidät häivesukkulaansa.

Samaan aikaan Mulch Diggumsia ollaan viemässä sukellussukkulalla Turvaan, jossa hänen kotiinsa tehdyt laittomat kotietsinnät käsiteltäisiin ja hänestä tulisi vapaa. Kesken kaiken tulee sukkulaan ilmoitus, että Julius Root on murhattu luultavasti Hollyn toimesta ja asiaa täytyy siirtää. Mulch tajuaa omatoimisesti kaiken olevan Opalin juonia, tuhoaa sukellussukkulan ja lähtee Fowl Manoriin tapaamaan Artemista mukanaan tämän hänelle aikanaan luovuttama CD-levy, jolla Artemis ja Butler voisivat saada muistonsa takaisin. Butler saapuu Fowl Manoriin Mulchin jälkeen ja saa muistonsa takaisin Artemiksen jättämän viesti avulla. Mulch ja Butler pitävät lyhyen neuvottelun tilanteesta ja päättävät lähteä etsimään Artemista ja Hollya. Artemiksen lähettämän puhelinviestin perusteella he tietävät etsiä näitä Ihmisten Yksitoista Ihmettä-nimisestä puistosta, joka on Mulchin tietojen mukaan peikkojen vallassa.

Opal Koboi jättää sillä välin Artemiksen ja Hollyn peikkojen käsiin puistoon ja nämä ovat päästä hengestään, mutta pelastuvat Mulch Diggumsin ja Butlerin avulla. Seuraavaksi nelikko suunnittelee saavansa Opalin vastuuseen teoistaan, kun samaan aikaan Opalin mesmeroima Tunisiassa asuva italialainen ekomiljonääri Giovanni Zito lähettää luotaimen maan ydintä kohti. Täten keijut ovat vaarassa paljastua ihmiskunnalle.

Samaan aikaan Turvassa HALin sisäisten asioiden lautakunnan johtaja ja HALin uusi komentaja Ark Sool toteaa jyrkästi Hollyn surmanneen Julius Rootin, mutta samalle luulee tämän kuolleen. Samalla seurataan jännittyneesti Ziton luotainhanketta, kun Foaly tajuaa jotain olevan tekeillä ja tarkistaa sairaalassaviruvan Opal Koboin todeten tämän klooniksi. Foaly kertoo asiasta Soolille, joka ei kuitenkaan usko häntä, ja samalla tarkistaa Opalin tilan tämän puvun antureista havaiten tämän olevan elossa E7-kuilun yläpäässä. Sool suostuu lähettämään paikalle yliääninopeudella lentävän hyökkäyssukkulan.

Samaan aikaan Artemis huijaa Koboin räjäyttämään sukkulansa ja tämän koko suunnitelma tuhoutuu. Ennen pakoaan hän kuitenkin laukaisee kaksi ohjusta Artemiksen, Butlerin, Mulchin ja Hollyn sukkulan perään, joita nämä kuitenkin onnistuvat harhauttamaan. Ohjukset lukittautuvat paikalle saapuvaan HALin sukkulaan, joka tuhoaa nämä, mutta sieltä katsottuna saadaan kuva, että Holly on avannut tulen heitä kohti. Sukkulaa ajava tarkastaja Kelp kuitenkin huomaa, ettei Hollyn sukkula sisällä ohjuksia ja ottaa näihin yhteyttä. Holly kertoo tälle kaiken Opalin juonimisista ja seuraa Kelpiä tämän käskystä Turvaan.

HALin tutkittua kuilun havaitaan, että Opalin häivesukkula on todella ollut olemassa ja Hollyn asia otetaan tutkintaan keijujen tuomioistuimessa tämän palattua Turvaan. Häntä ei kuitenkaan päästetä Julius Rootin hautajaisiin Soolin käskystä, josta Holly katkeroituu tälle ja eroaa vapaasta tahdostaan myöhemmin vapauduttuaan syytteistä. Hautajaisten aikaan Holly ja Artemis puhuvat keskenään ja Artemis lupaa lopettaa rikolliset toimet.

Sool tainuttaa Artemiksen ja Butlerin ja lähettää nämä takaisin maan pinnalle. Herättyään omassa kodissaan Artemis huomaa, ettei hänen muistiaan ole tyhjennetty. Holly ottaa häneen yhteyttä Artemikselle antamansa keijujen kommunikaattorin välityksellä ja he puhuvat hetken, kunnes Artemiksen vanhemmat palaavat kotiin. HAL saa samoihin aikoihin Opalin kiinni Italiassa lähellä E7:ää ja tämä toimitetaan vankilaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avola, Pertti: Artemis Fowl pehmenee 19.10.2005. Helsingin sanomat. Viitattu 4.7.2012.
  2. Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Viitattu 4.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]