Artemis (avaruusohjelma)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artemis
Artemis-ohjelman logo.
Artemis-ohjelman logo.
Tavoite Kuun tutkiminen.
Tilanne käynnissä
Ensimmäinen laukaisu 16. marraskuuta 2022 (Artemis I)

Artemis on Nasan Kuuhun suuntaava avaruusohjelma, joka kuuluu vuoden 2017 Space Policy Directive-1 -direktiiviin.[1] Aiemmasta Apollo-ohjelmasta poiketen Artemis-ohjelmassa on tarkoituksena yksittäisten lentojen sijaan synnyttää lopulta pysyvä pinnalle yltävä ja miehitetty Kuu-toiminta.

Alkuperäinen tavoite oli kuulaskeutuminen vuonna 2028, mutta vuonna 2019 tätä aikaistettiin vuoteen 2024.[2] Aikaisemmaksi siirretyn laskeutumisen aikataulu ei pidä ja Kuuhun laskeutuminen jää myöhäisemmäksi.[3] Ensimmäinen miehitetty lento kohdistuu mahdollisesti Shackleton-kraatteriin.[4] Tavoitteena on ihmisten pysyvä oleskelu Kuussa vuoteen 2028 mennessä.[1] Lopullinen tavoite on Mars ja Kuuta käytetään testaamiseen Mars-tehtävän vaikeuden vuoksi.[4]

Arvioiden mukaan Nasa käyttää Artemis-ohjelmaan 93 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä.[3] Vaikka ohjelmasta virallisesti ilmoitettiin vuonna 2017 Orion-aluksen ja Space Launch System -kantoraketin kehitys alkoi virallisesti vuonna 2011 (Constellation-ohjelma).[3]

Suunnitellut tehtävät Artemis-ohjelmassa.

Nasan lisäksi ohjelmassa on mukana muun muassa Euroopan, Japanin, Kanadan, Italian, Australian, Britannian, Arabiemiraatien, Ukrainan ja Brasilian avaruusjärjestöt sekä kaupallisia toimijoita.

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis-ohjelmaan liittyvät Kuun pinnalla sijaitseva tukikohta ("Artemis Base Camp"), kulkuneuvo Kuun pinnalla liikkumiseen (Lunar Terrain Vehicle, LTV) ja liikuteltava asumus, jolla tutkijat voivat tehdä pitkäkestoisia matkoja Kuun pinnalla.[5][6] Lisäksi ohjelmaan liittyy Lunar Gateway-asema Kuun kiertoradalla, jossa voi tehdä pitkäkestoisia kokeita Marsin tutkimusmatkaa varten.[5][6]

Joulukuussa 2020 Nasa nimitti 18 hengen ryhmän, josta valitaan avaruuteen lähetettävät astronautit. Osa heistä on käynyt avaruudessa jo aikaisemmin. Puolet valituista on naisia, ja yksi heistä on ensimmäinen Kuuhun lähetettävä nainen.[7] Astronautit ovat:[7]

  • Joseph Acaba
  • Kayla Barron
  • Raja Chari
  • Matthew Dominick
  • Victor Glover
  • Warren Hoburg
  • Jonny Kim
  • Christina H. Koch
  • Kjell Lindgren
  • Nicole A. Mann
  • Anne McClain
  • Jessica Meir
  • Jasmin Moghbeli
  • Kate Rubins
  • Frank Rubio
  • Scott Tingle
  • Jessica Watkins
  • Stephanie Wilson

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Artemis I

Artemis-ohjelman ensimmäinen koelento Kuun kiertoradalle Artemis I on laukaistu 16. marraskuuta 2022.[8] Artemis I -tehtävän tarkoitus on osoittaa SLS-raketin ja Orion-aluksen valmius Kuuhun suuntaaviin tehtäviin, jotka lopulta johtavat miehitettyihin lentoihin Marsiin.[9][4] Artemis I -lennolla Space Launch System -raketti lähettää Orion-avaruusaluksen Kuun taakse, josta se palaa Maahan. Mukana on kameroita keräämässä tietoa sekä aluksesta ja sen vaiheistä, sekä ottamassa kuvia Kuusta ja Maasta.[10] SLS-raketin kyydissä on myös kymmenen cubesat-satelliittia, jotka otetaan käyttöön matkalla Kuuhun.[9] Lennolla on mukana kolme testinukkea, joilla mitataan säteilyä.[11] Orionin matkustajamoduuli laskeutui onnistuneesti Tyyneen valtamereen 11. joulukuuta 2022.[12]

Artemis II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis II on vuodelle 2024 suunniteltu miehitetty lento, joka kiertää Kuun noin kymmenessä päivässä.[4] Artemis II on Artemis-ohjelman ensimmäinen miehitetty koelento SLS-raketilla ja Orion-aluksella. Tehtävä kestää arviolta kahdeksasta kymmeneen päivää, jolloin astronautit ja tehtävän johto keräävät tietoa valmiusasteesta.[13] Miehistöä ei ole vielä valittu, mutta neljä astronauttia valitaan.[13]

Lennolla ensimmäinen kanadalainen, eurooppalainen ja japanilainen ihminen pääsee kiertämään Kuuta.

Artemis III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis III on vuodelle 2025 suunniteltu miehitetty lento, jolloin kaksi ihmistä laskeutuu Kuun etelänavalle. Toinen kyydissä olevista on nainen ja he ovat Kuussa noin viikon.[4] Lento kohdistuu mahdollisesti Shackleton-kraatteriin Kuun etelänavalle. Kraatteri on suuri ja sen notkoissa on pysyvästi varjoa, jossa jäätä saattaa muodostua ja on lupaavin paikka etsiä resursseja.[4]

Lennolla Kuun pinnalle pääsee ensimmäinen nainen.[14]

Human Landing System (HLS) on tehtävässä käytettävä laskeutumisalus, johon on aiemmin valittu SpaceX Starship, mutta Blue Origin on nostanut aiheesta lakikanteen. Lisäksi uudet avaruuspuvut on oltava valmiina tehtävää varten ja Nasan on odotettava tuloksia kahdesta aiemmasta tehtävästä.[15] SpaceX:n on tarkoitus tehdä miehittämätön demonstraatiotehtävä Kuuhun ennen Artemis III -lentoa.[16]

Artemis IV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemis IV on vuodelle 2027 suunniteltu miehitetty lento Lunar Gateway -asemalle, johon liittyy I-Hab -asumismoduulin toimitus asemalle. Tehtävään ei aluksi suunniteltu Kuuhun laskeutumista, mutta suunnitelmaa on muutettu toista laskeutumista varten.[17][16]

Nasa on myöntänyt SpaceX:lle muutoksen sopimukseen laskeutumisjärjestelmää varten, jonka myötä SpaceX suorittaa toisen laskeutumisdemonstraation vuonna 2027 osana Artemis IV -tehtävää.[16]

Artemis V (2028) - Artemis XI (2034)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmaan suunnitellut tulevat tehtävät ovat Artemis V (2028), Artemis VI (2029), Artemis VII (2030), Artemis VIII (2031), Artemis IX (2032), Artemis X (2033) ja Artemis XI (2034).[17][18][19]

Artemis Base Camp[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Artemis Base Camp" on suunnitelma, jolla tarkoitetaan Kuussa olevaa tukikohtaa (Kuuasema), jossa neljä henkilöä voisi asua viikon kerrallaan.[6] Tukikohta olisi perusta Kuun tutkimiselle ja pitkällä tähtäimellä se vaatisi infrastruktuuria energiaan, jätehuoltoon, kommunikaatioon sekä säteilysuojaukseen ja laskeutumisalustan.[6] Tukikohdassa voisi testata uusia tekniikoita kuupölyn käsittelyyn, materiaalien käsittelyyn ja uusia rakennustekniikoita.[6] Tukikohdassa olisi myös kulkuneuvo Kuussa liikkumiseen.[6]

Tukikohdan on tarkoitus alkaa pienenä ja sopia vain viikon tai kahden tehtäviin, mutta toiveena on sen kasvaminen kahden kuukauden olemista tukevaksi.[20] Nasan visiona on käyttää Kuusta löytyviä materiaaleja rakentamiseen.[20] Kuun akselin kallistuksen vuoksi sen etelänavalla on saatavilla pitkään auringonvaloa, joka on riittävästi tukikohdan tarpeisiin.[20] Kuussa on myös kraatereita, jotka ovat jatkuvasti varjossa ja siten kylmiä, ja joista on löytynyt todisteita vesijäästä, joka olisi arvokasta tukikohdalle.[20] Nasa tutkii modulaarisia ilmalla täytettävien rakenteiden käyttöä, jotka ovat kevyitä ja voidaan kuljettaa pienessä tilassa. Myös kolmiulotteisen tulostamisen käyttöä Kuusta löytyvillä materiaaleilla tutkitaan.[20] Kuukivissä on myös paljon happea, jonka hyödyntämistä tutkitaan.[20]

Lunar Gateway[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lunar Gateway tai lyhyesti Gateway on suunnitelma Kuuta kiertävälle avaruusasemalle, joka olisi portti Marsiin suuntautuville tehtäville. Asemalla voisi pitää kuukausia kestäviä harjoituksia, jotka matkivat matkaa Marsiin sekä laskeutumista pinnalle.[6]

Aseman kaksi ensimmäistä elementtiä ovat Power and Propulsion Element (PPE) ja Habitation and Logistics Outpost (HALO), jotka laukaistaan kaupallisesti hankitulla raketilla.[21] PPE on 60 kilowatin aurinkoenergiaa käyttävä työntövoimaa tarjoava alus, jossa on kommunikaatio ja ohjausjärjestelmät Gateway-asemalle.[21] HALO on moduuli, jossa Gateway-asemalla vierailevat astronautit asuvat ja tekevät tutkimusta.[21] HALO sisältää paineistetun asumisalueen, sekä telakoitumisportit avaruusaluksille.[21]

Toukokuussa 2019 Nasa valitsi Maxar Technologiesin kehittämään ja rakentamaan PPE-moduulin.[22] Heinäkuussa 2021 Nasa valitsi Northrop Grummanin kehittämään HALO-moduulin.[23] Euroopan avaruusjärjestö (ESA) toimittaa asumismoduulin International Habitation module (I-HAB) sekä kommunikaatiojärjestelmän, Kanadan avaruusjärjestö (CSA) toimittaa aseman ulkopuolella käytettävä robottikäsivarren Canadarm3 ja Japanin avaruusjärjestö (JAXA) toimittaa I-HAB -moduuliin ympäristönhallinnan ja elossapitojärjestelmän.[21]

Avaruuspuvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orion Crew Survival System (OCSS) on avaruuspuku, jota käytetään Orion-aluksen sisällä. Toinen avaruuspuku tarvitaan avaruuskävelyä varten.[24] Uusi avaruuskävelyihin tarkoitettu puku on xEMU (Exploration Extravehicular Mobility Unit), joka korvaa aiemman Extravehicular Mobility Unit (EMU) -puvun.[25][26] xEMU pyrkii parempaan liikkuvuuteen ja ketteryyteen.[26] Kommunikaatiojärjestelmä on suunniteltu uudelleen ja "ressuhuppu" poistuu sijoittamalla useampia mikrofoneja puvun sisälle.[26]

Nasa on valinnut Axiom Space -yhtiön toteuttamaan puvut kuukävelyä varten Artemis III -tehtävään.[27] Collins Aerospace toimittaa uudet puvut Kansainvälisellä avaruusasemalla käyttöön, mutta Axiom ja Collins kilpailevat edelleen jatkosopimuksista.[28]

Lunar Terrain Vehicle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lunar Terrain Vehicle (LTV) on uusi kulkuneuvo Kuussa liikkumiseen Artemis-tehtävien aikana. Suunnitelmana on käyttää LTV-kulkuneuvoa vuonna 2028. Koska kulkuneuvoa käytetään Kuun etelänavalla sen on toimittava kylmässä ja erilaisessa valaistuksessa kuin aiempi kuuauto. Lisäksi uutta kulkuneuvoa käytetään pitempään ja pidemmille matkoille. LTV on myös käytettävissä etänä ohjattavana muihin tarkoituksiin kun se ei ole Nasan käytössä. Nasa aikoo lähettää pyynnön viimeisille ehdotuksille vuonna 2023.[29]

Laukaisujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmaan on ollut ehdolla eri kantoraketteja.

Mahdollisia käytettäviä kantoraketteja
Kantoraketti Taho Huomioita
Space Launch System (SLS) NASA Laukaistu 16. marraskuuta 2022.
Falcon Heavy SpaceX
Vulcan ULA
Falcon 9 SpaceX
Electron Rocket Lab
New Glenn Blue Origin
Starship ja Super Heavy -boosteri SpaceX
Ariane 6 ESA

Block 1 -versio Space Launch System -raketista on käytössä Artemis I -tehtävässä. Ensimmäiset kolme Artemis-tehtävää käyttävät Block 1 -versiota Interim Cryogenic Propulsion Stage (ICPS) vaiheella. Block 1B -versiossa tulee uusi tehokkaampi Exploration Upper Stage (EUS). Tämän jälkeen on tulossa Block 2 -versio. Block 1 kykenee nostamaan yli 27 tonnia Kuun kiertoradalle, Block 1B kykenee nostamaan 38 tonnia ja Block 2 kykenee nostamaan 46 tonnia.[30]

Laskeutuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus Taho Huomioita
SpaceX Starship SpaceX Valittu tehtäviin.
Integrated Lander Vehicle (ILV) Blue Origin Vain laskeutuja.
Dynetics Human Landing System (DHLS) Dynetics Vain laskeutuja.
Boeing Ei valittu
Vivace Ei valittu

Nasa työskenteli kymmenen kuukauden ajan Blue Originin, Dyneticsin ja SpaceX:n ehdotuksen kanssa sovittaen ratkaisua Nasan tarpeisiin.[31] Boeingin ja Vivacen ehdotusta ei valittu.[32] Kolmesta ehdokkaana olleesta ehdotuksesta Nasa myönsi SpaceX:lle 2,89 miljardin dollarin sopimuksen kehittää, testata ja lentää kaksi tehtävää Kuun pinnalle.[31]

Laskeutujasta järjestetään toinen tarjouskilpailu Blue Originin ja Northrop Grummanin välillä: SpaceX ei voi osallistua tähän tarjouskilpailuun koska se on jo valittu Artemis III ja Artemis IV -tehtäviin.[33] Nortrop Grumman toimi Blue Originin kanssa edellisessä tarjouskilpailussa vuonna 2020, mutta liittyi Dyneticsin kanssa samaan ryhmään. Blue Originin ryhmässä ovat myös Lockheed Martin, Draper, Boeing, Astrobotic ja Honeybee Robotics.[33]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Artemis Moon Program Advances – The Story So Far nasa.gov. 31.5.2019. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  2. Nasa's Management of the Artemis Missions oig.nasa.gov. 15.11.2021. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  3. a b c Mike Wall: NASA will spend $93 billion on Artemis moon program by 2025, report estimates space.com. 15.11.2021. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  4. a b c d e f Adam Mann, Ailsa Harvey: NASA's Artemis Program space.com. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  5. a b NASA Outlines Lunar Surface Sustainability Concept nasa.gov. 2.4.2020. Viitattu 19.11.2022. (englanniksi)
  6. a b c d e f g Meghan Bartels: NASA unveils plan for Artemis 'base camp' on the moon beyond 2024 space.com. 3.4.2020. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  7. a b NASA: The Artemis team nasa.gov. Viitattu 2.6.2021. (englanniksi)
  8. Nasa laukaisi kuuraketti Artemiksen ensilennolle yle.fi. Viitattu 16.11.2022.
  9. a b Brett Tingley: NASA launches Artemis 1 moon mission on its most powerful rocket ever space.com. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  10. NASA’s Artemis I Cameras to Offer New Views of Orion, Earth, Moon nasa.gov. 16.11.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  11. Brandon Vigliarolo: Artemis I isn't just a test run – there's science to be done theregister.com. 18.11.2022. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
  12. Watch Live Now: NASA Television Coverage of Orion’s Return to Earth blogs.nasa.gov. 11.12.2022. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)
  13. a b Elizabeth Howell: NASA's Artemis 2 mission: Taking humans around the moon space.com. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  14. Nasa kertoi uusista kuulennoista – ensimmäinen nainen pääsee Kuun pinnalle Ilta-Sanomat. 3.8.2022. Viitattu 20.8.2022.
  15. Elizabeth Howell: NASA's Artemis 3 mission: Landing humans on the moon space.com. 18.8.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  16. a b c NASA Awards SpaceX Second Contract Option for Artemis Moon Landing nasa.gov. 16.11.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  17. a b Jeff Foust: Lunar landing restored for Artemis 4 mission spacenews.com. 30.10.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  18. Jeff Foust: Artemin Planning Manifest twitter.com. 31.10.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  19. Eric Berger: We got a leaked look at NASA’s future Moon missions—and likely delays arstechnica.com. 20.6.2022. Viitattu 19.11.2022. (englanniksi)
  20. a b c d e f Alex Fox: Four Things We’ve Learned About NASA’s Planned Base Camp on the Moon smithsonianmag.com. 29.8.2022. Viitattu 19.11.2022. (englanniksi)
  21. a b c d e Gateway nasa.gov. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
  22. NASA Awards Artemis Contract for Lunar Gateway Power, Propulsion nasa.gov. 23.5.2019. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
  23. NASA, Northrop Grumman Finalize Moon Outpost Living Quarters Contract nasa.gov. 9.7.2021. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
  24. Orion Suit Equipped to Expect the Unexpected on Artemis Missions nasa.gov. 15.10.2019. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  25. Elizabeth Howell: How NASA is building next-gen spacesuits for Artemis moon astronauts (video) space.com. 5.11.2021. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  26. a b c A Next Generation Spacesuit for the Artemis Generation of Astronauts nasa.gov. 8.10.2019. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  27. NASA Taps Axiom Space for First Artemis Moonwalking Spacesuits nasa.gov. 7.9.2022. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
  28. NASA Taps Collins Aerospace to Develop New Space Station Spacesuits nasa.gov. 8.12.2022. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
  29. NASA Makes Progress with New Lunar Terrain Vehicle Moon Rover Services nasa.gov. 2.11.2022. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
  30. Space Launch System nasa.gov. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)
  31. a b NASA’s bold bet on Starship for the Moon may change spaceflight forever arstechnica.com. 23.4.2021. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
  32. NASA Names Firms In Competition To Build Next-Gen Lunar Lander npr.org. 1.5.2020. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
  33. a b Elizabeth Howell: NASA's new moon lander contest heats up with Blue Origin, Northrop Grumman space.com. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]