Artemiin temppeli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Artemiin temppelin ennallistus Istanbulissa, Turkissa

Artemiin temppeli oli Efesoksen lähellä nykyisessä Turkissa sijainnut suuri marmoritemppeli. Se oli pyhitetty ikivanhalle anatolialaiselle jumaluudelle ja nimetty siihen liitetyn kreikkalaisen Artemis-jumalattaren mukaan. Temppeli on yksi maailman seitsemästä ihmeestä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemiin temppeliä alettiin rakentaa 550 eaa. aikaisempien pyhäkköjen paikalle Lyydian kuninkaan Kroisoksen rahallisella tuella. Arkkitehtina toimi kreetalainen Khersifron.[2][1]

Eräs Herostratos poltti temppelin vuonna 356 eaa. Teon vaikuttimena oli halu saada mainetta, joten rangaistukseksi Herostratokselle ilmoitettiin, että hänen nimensä tullaan täydellisesti unohtamaan. Hänen nimensä kirjaaminen missään pysyvässä muodossa asetettiin kuolemantuomion uhalla rangaistavaksi.[2] Poltetun temppelin paikalle rakennettiin samankaltainen ja hiukan suurempi temppeli.[1]

Alkuperäisen temppelin mitat olivat 55×110 metriä, ja 300-luvulla rakennettu toinen temppeli oli mitoiltaan 78,5×131 metriä. Siinä oli kolmella sivulla kaksinkertainen pylväsrivistö ja sisäänkäynnin puolella syvä pylväsportiikki.[1] Pylväät olivat 20 metriä korkeita ja niitä oli Pliniuksen mukaan 127.[3] Temppeliä kiersivät portaat. Alttaripiha ja alttari sijaitsivat jonkin matkan päässä temppelistä.[4]

Gootit tuhosivat temppelin vuonna 262.[5] Se rakennettiin uudelleen vielä osittain, kunnes se tuhottiin lopullisesti vuonna 401.[6]

Temppelin rauniot ja niiden löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemiin temppelin rauniot.

Temppelin raunioita oli yritetty etsiä jo 60 vuoden ajan, ennen kuin John Turtle Woodin johtama, British Museumin rahoittama ryhmä löysi ne vuonna 1869[7]. Kaivauksia jatkettiin vuoteen 1879 saakka. Vuosina 1904–1906 löydettiin D. G. Hogarthin johdolla vielä lisää alueella olleita veistoksia. Veistokset olivat suurelta osin hajonneita, ja niiden osia on nykyisin British Museumin Efesos-huoneessa.[8]

Temppelistä on jäljellä enää jalusta ja yksi entistetty pylväs.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clayton, Peter & Price, Martin (toim.): The Seven Wonders of the Ancient World. Dorset Press, 1989. ISBN 0-88029-393-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen, s. 30–32. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.
  2. a b Raamatun salaisuudet, s. 359. Perustuu teokseen Mysteries of the Bible, 1989. Kirjoittajat: David Noel Freedman, Thomas L. Robinson ym. Käännös: Kai Takkula. Helsinki: Valitut palat, 1994. ISBN 951-584-063-5.
  3. Clayton & Price 1989, s. 81.
  4. Clayton & Price 1989, s. 80.
  5. Clayton & Price 1989, s. 78.
  6. Clayton & Price 1989, s. 98.
  7. J.T. Wood, temppelin kaivausten toteuttaja. About.com.
  8. Catalogue of Sculpture, vol. II, osa VI, British Museum