Arado R-Jäger
| Arado R-Jäger | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | torjuntahävittäjä |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Valmistaja | Arado |
| Esitelty | 8.1943 |
| Valmistusmäärä | 0 |
| Kehitetty mallista | Arado E.560 |
Arado R-Jäger, eli Raketenjäger, joka tunnetaan myös piirrosten numerointinimellä TEW 16/43-13 oli toisen maailmansodan aikaan Saksassa suunniteltu torjuntahävittäjä. Koneen suunnitteli Arado, ja sen tarkoituksena oli vain havainnollistaa lentotekniikan kehityksen suomia uusia mahdollisuuksia.
Suunnittelu ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1942 lopussa alettiin Aradolla tutkimaan tähän aikaan vielä uuden nuolisiipikonseptin vaikutuksia lentokoneen aerodynamiikkaan ja suorituskykyyn. Syynä tähän oli Aradon pyrkimys etsiä aerodynaamisempaa rakennetta suihkumoottorikoneille, sillä Aradolla kaksi vuotta aikaisemmin aloitetun Ar 234 projektin yhteydessä huomattiin siipien suoran muotoilun olevan yksi rajoittavimpia tekijöitä lentokoneen suorituskykyyn suurilla nopeuksilla. Täten syntyi Aradon projekti E.560, jonka ainoa tehtävä oli tutkia nuolisiipien aerodynamiikkaa suihkumoottoroiduissa lentokoneissa.[1]
E.560 projekti tuotti tulosta, ja 11.elokuuta vuonna 1943 laati Arado raportin Saksan ilmailuministeriölle, jossa tämä kehotti panostamaan enemmän suihkumoottorikoneiden kehitykseen, sillä tavanomaisten mäntämoottorikoneiden kehittäminen kävisi kalliiksi, eikä suuria muutoksia niiden suorituskykyyn enää tapahtuisi lentotekniikan ollen niiden osalta jo pitkälle kehittynyttä.[1]
Raportin mukana annettiin myös havainnollistavia sekä vertaavia esimerkkejä siitä kuinka suoritusarvot vaihtelevat mäntä- ja suihkumoottorikoneiden välillä. Eräässä raportin osiossa pohdittiin osana näitä havainnollistavia esimerkkejä tulevaisuuden hävittäjälentokoneesta, joka kykenisi suorittamaan torjuntalentoja korkealla lentäviä kohteita vastaan. Esimerkkiratkaisuna ehdotettiin Aradon kolmea aikaisemmin osana sisäistä tutkimustyötä suunnittelemaa torjuntahävittäjää, joista jokainen käytti muuta voimanlähdettä kuin mäntämoottoria.[1]
Arado R-Jäger[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi näistä Aradon esittämistä torjuntahävittäjistä oli R-Jäger, (suom. rakettimoottorihävittäjä) joka nimensä mukaisesti käytti rakettimoottoria voimanlähteenään. Piirrokset tästä lentokoneesta ovat luotu 3. maaliskuuta 1943. Ajatuksena kyseisen lentokoneen suunnittelulle oli että korkealla tapahtuvien torjuntalentojen suorittamiseksi oli lentokoneessa oltava mahdollisimman suuri nousunopeus, eikä mäntämoottori olisi tämän vuoksi enää soveliain moottorivaihtoehto tehtävään. Täten oli moottoreina käytettävä vähintäänkin suihkumoottoreita suoritusarvojen nostamiseksi ja Aradon TL-Jäger toimi esimerkkinä tällaisesta lentokoneesta. Suihkumoottoreiden rajoittavana tekijänä on kuitenkin niiden tarvitsema ilma työntövoiman tuottamiselle, jonka tiheys korkeuden kasvaessa käy pienemmäksi. Tämän vuoksi käy suihkumoottorien tuottama työntövoima myös pienemmäksi sitä mukaan kuin koneen korkeus kasvaa, tarkoittaen pienempää nousunopeutta. Ratkaisuksi tähän ehdotettiin rakettimoottoria joka ei olisi riippuvainen ulkoilmasta, mutta tuottaisi silti erittäin suuren työntövoiman mahdollistaen suuren nousukulman sekä nousunopeuden.
R-Jägerissä on yksi tällainen rakettimoottori asennettuna rungon takaosaan ja sen suutin on pyrstön ääripäässä. Kone oli matalasiipinen ja sen siivet olivat muodoltaan E.560 projektissa jo pitkään tutkitut suorat nuolisiivet, joilla pyrittiin parantamaan koneen suorituskykyä suurilla nopeuksilla. Siipien kärkiväli oli 8,85 metriä ja siipipinta-ala 14 m². Koneen rungolla oli pituutta 9,7 metriä ja se sisällytti yksipaikkaisen ohjaamon rungon etuosassa.[1] Suurin osa ohjaamon taakse jääneestä tilasta kuului kahdelle suurelle polttoainesäiliölle, ja ohjaamon alle jäänyt tila käytettiin aseistusta varten. Tähän aseistukseen olisi kuulunut kahdet 20 mm MG 151/20 konetykit, sekä yksi 30 mm MK 103 konetykki asennettuna näiden väliin. Laskutelineenä olisi toiminut sisäänvedettävä kolmipyöräteline, joka hyödynsi pallomaisia renkaita. Sen etupyörä olisi vetäytynyt rungon sisälle nokkaan sekä päälaskutelineet siipien sisälle.[2] Lentopainoa lopulliselle yksilölle olisi tullut 4 620 kilogrammaa.[1]
Vaikkakin rakettimoottorin hyödyntäminen lentokoneessa antaa sille ylivoimaisen nousunopeuden moottorin suuren työntövoiman ansiosta, vaatisi se erittäin paljon polttoainetta pysyäkseen pitkään ilmassa moottorin suuren kulutuksen vuoksi. Lentokoneen pieni koko rajoittaa myös sen polttoainesäiliöiden tilavuutta, jotka riittävät antamaan pelkästään rakettimoottoria hyödyntävälle lentokoneelle lentoajaksi parhaimmillaan vain muutamia minuutteja. Tämän ongelman Arado nostaa esiin raportissaan ja kertoo kuinka rakettimoottoroidun lentokoneen toimintasäde jäisi niin pieneksi että mahdollisuus minkäänlaiseen ilmataisteluun jää kyseenalaiseksi. Tämän vuoksi siirrettiin huomio Aradon viimeiseen vaihtoehtoon eli K-Jägeriin, jolla pyrittiin tarjoamaan suuri nousunopeus yhdessä riittävän toimintasäteen ja suorituskyvyn kanssa täydellistä torjuntahävittäjää varten.[1]
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: 9,7 m
- Kärkiväli: 8,85 m
- Siipipinta-ala: 14 m²
- Lentopaino: 4 620 kg
- Voimalaite: 1 × - rakettimoottori
Suoritusarvot
Aseistus