Antonin oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Antonin oireyhtymä on neurologinen aivovauriosta johtuva tila, jossa sokea henkilö ei itse tajua olevansa sokea. Oireyhtymä ilmenee usein näköhavainnoista vastaavan aivokudoksen tuhouduttua, jolloin henkilöltä ei ainoastaan katoa kyky nähdä vaan myös kyky ymmärtää, näkeekö hän vai ei.

Antonin oireyhtymästä kärsivät luulevat näkevänsä täysin tavallisesti, eivätkä suostu uskomaan olevansa sokeita. Lääkärin kysyessä, mihin hän on asettanut silmälasinsa, oireyhtymästä kärsivä keksii nopeasti mutta varmasti vastauksen täysin päästään. Hän ei kuitenkaan osoita valehtelun merkkejä vaan ilmeisesti uskoo väitteensä.

Oireyhtymästä kärsivät eivät myöskään mitä luultavimmin luule aivojensa esittämiä vanhoja visuaalisia muistoja näköhavainnoiksi, koska visuaalisten muistojen esittämisestä vastaa sama aivokudos kuin näköhavaintojenkin tulkinnasta.

Filosofisesti Antonin oireyhtymästä kärsivät ovat vahva vastaväite kartesiolaiselle dualismille, jonka mukaan ihmisellä on metafyysisen suoraa ja varmaa tietoa omista ajatuksistaan, muttei näkökyvystään.