Anne-Marie Ørbeck

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anne-Marie Ørbeck (1. huhtikuuta 1911 Oslo5. kesäkuuta 1996 Bergen) oli norjalainen pianisti ja säveltäjä.

Anne-Marie Ørbeck opiskeli pianonsoittoa Oslossa ja sitten Berliinissä Sandra Droukerin johdolla. Sävellysoppia hän sai Gustav Langelta, Mark Lotharilta, Paul Höfferiltä ja Darius Milhaud’lta. Hän piti ensikonserttinsa 1933 Oslon filharmonisen orkesterin solistina.[1]

Vuonna 1939 Ørbeck avioitui insinööri Helge Smittin (1906–1985) kanssa. Esiintymiset katkaisi toinen maailmansota, mutta hänen laulusarjansa Vonir i blømetid sai 1942 Norjan säveltäjien seuran palkinnon. 1950-luvulla hän haki lisäoppia säveltämiseensä Nadia Boulangerilta Pariisista ja Hanns Jelinekiltä Wienistä. Sotavuosina syntynyt D-duurisinfonia kantaesitettiin Bergenissä vasta 1954.[2] Sen ohella hänen esitetyimpiin teoksiinsa kuuluvat Concertino pianolle ja orkesterille (1938) sekä Pastoraali ja allegro huilulle ja jousille (1960).[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Concertino pianolle ja orkesterille (1938)
  • Vonir i blømetid (1942). Kuoroteos Hans Henrik Holmin teksteihin
  • Ovspel, kuoroteos Hans Henrik Holmin teksteihin, kantaesitettiin Helsingissä 1952 Muntra Musikanter -kuoron esittämänä
  • Sinfonia D-duuri (1954)
  • So rodde dei fjordan (1963, teksti Aslaug Vaa)
  • Vill-Guri (1963, teksti Tor Jonsson).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anne-Marie Ørbeck - Biography, 7.10.2002. Viitattu 16.3.2014.
  2. Cecilie Dahm: Anne-Marie Ørbeck – utdypning. Viitattu 16.3.2014.
  3. Pirkko Moisala ja Riitta Valkeila: Musiikin toinen sukupuoli, Naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan, s. 200. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3937-8.