Anna Åkerhielm
| Anna Åkerhielm | |
|---|---|
| Anna Agriconia / Anna Agriconica | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | tutkimusmatkailija, seuraneiti, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Tyylilajit | matkakertomukset |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anna Månsdotter Åkerhielm (myös muodossa Åkerhjelm, o.s. Anna Agriconia tai Agriconica 1642 – 11. helmikuuta 1698) oli ruotsalainen kirjailija ja tutkimusmatkailija.[2]
Anna Agriconia syntyi Åkerin seurakunnassa lähellä Nyköpingiä pastori Magnus Jonae Agriconiuksen ja Sofia Kempen perheeseen. Hän sai hyvätasoista kotiopetusta. Hänen vanhempansa kuolivat, kun tytär oli alle 15-vuotias. Tämän jälkeen hänen veljensä Samuel Agriconius onnistui saamaan työpaikan valtamarsalkka Magnus Gabriel De la Gardien kotoa. Annasta puolestaan tuli seuraneiti Magnus Gabrielin vaimolle, Pfalz-Zweibrückenin prinsessa Maria Eufrosynelle, joka oli kuningas Kaarle X Kustaan sisar. Seuraneitinä Anna Agriconia ystävystyi Magnus Gabrielin ja Maria Eufrosynen tyttären, Catherine Charlottan kanssa. Kun Catherine De la Gardie meni naimisiin ruotsalais-saksalaisen kenttämarsalkan Otto von Köningsmarckin kanssa vuonna 1682, hän seurasi uutta perhettä Catherinen seuraneitinä. Työtehtävä vei hänet kenttämarsalkan mukana Kreikkaan ja Venetsiaan, sillä tämä oli nimitetty Venetsian tasavallan armeijan johtajistoon.[2]
Kreikassa ollessaan Anna Agriconia piti päiväkirjaa, josta muodostui matkakertomus. Siinä hän kuvasi armeijan taisteluja ja tieteellisiä tutkimuksia, joita hän ja Katariina tekivät antiikin aikaisissa raunioissa. Vuonna 1687 Anna Agriconia oli silminnäkijänä, kun ottomaanit piirittivät Ateenaa ja Parthenon vahingoittui heidän sotilasoperaatiossaan. Annan veli Samuel Agriconius julkisti joitain sisarensa piirroksista Ruotsin lehdissä, minkä ansiosta Anna Agriconiaa voi sanoa ensimmäiseksi ruotsalaiseksi kirjeenvaihtajaksi.[2]
Partheonin raunioista Anna Agriconia löysi arabialaisen käsikirjoituksen, jonka hän lahjoitti Uppsalan yliopistolle palattuaan Ruotsiin. Otto von Köningsmarckin kuoleman 1688 jälkeen Catherine De la Gardie ja Anna Åkerhielm muuttivat von Köningsmarckin kartanoon Staden ulkopuolelle Bremen-Verdenin alueelle Saksaan. Bremen-Verden kuului tällöin Ruotsiin. Anna Agriconia aateloitiin veljensä tavoin nimellä Åkerhielm vuosien 1691–1693 kuluessa. [2] Samuel Åkerhielmin aatelointi ja aatelissuvun perustaminen tapahtui vuonna 1679[3]. Anna Åkerhielmiä pidetään ensimmäisenä Ruotsin aateloituna naisena, joka on saanut asemansa omalla toiminnallaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ LIBRIS. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Anna Månsdotter Agriconica, adlad Åkerhielm. Släkten Åkerhjelm. Web Archive 2016. Viitattu 28.4.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Släkten Åkerhielm. Web Archive 2016. Viitattu 28.4.2020.(ruotsiksi)
| ||||||||||||||
