Ann-Luise Bertell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ann-Luise Maria Bertell (aik. Gammelgård; s. 25. lokakuuta 1971 Oravainen)[1][2] on suomenruotsalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja. Vöyrillä asuva Bertell toimi Wasa Teaterin johtajana vuosina 2010–2015[3] ja uudelleen vuodesta 2020.[4]

Bertell on ammatiltaan näyttelijä, mutta on aina pitänyt myös kirjoittamista tärkeänä. Hän sijoittui toiseksi Svenska folkskolans vännerin Arvid Mörne -kilpailussa 1996.lähde? Seuraavana vuonna hän julkaisi esikoiskokoelmansa Rus av Gul. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja revyitä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bertell varttui Oravaisten Kimossa kyläkauppiaan tyttärenä. Hän menestyi koulussa erinomaisesti, joten vanhemmat toivoivat hänestä juristia tai ekonomia. Hän opiskelikin vuoden Turun Hankenissa, mutta näyttelijänä toimiminen harrastajateatterissa sai hänet hakeutumaan Helsinkiin Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin, ja siitä alasta kehkeytyi ammatti.[4][4] Vuonna 1995 Bertell valmistui Teatterikorkeakoulusta, minkä lisäksi hän on opiskellut myös taloustiedettä, psykologiaa ja luovaa kirjoittamista.[1]

Bertell on työskennellyt näyttelijänä Unga Teaternissa ja Wasa Teaternissa, useassa teatterissa vapaana ohjaajana sekä dramaturgina Svenska Teaternissa.[4] Kun hänen ensimmäinen kautensa teatterinjohtajana päättyi 2015, Bertell päätti kirjoittaa runokokoelmien jälkeen proosaa. Tarinan muodon esikuva löytyi hänen työstään teatterin dramaturgina. Bertellille valkeni, että romaanissakin voi olla kohtauksia. Niinpä siirtolaisuustarina Vänd om min längtan (suom. Ikävän jälkeen) etenee kohtauksesta toiseen, näkökulmaa vaihtaen. Esikoisromaanissaan Bertell käyttää äidinpuoleisen sukunsa tarinoita. Toinen romaani Heiman (suom. Oma maa) hyödyntää hänen isänisänsä elämää ja kokemuksia.[4]

Vuonna 2017 Bertell sai Olof ja Siri Granholmin säätiön Michael Choraeuksen mukaan nimetyn kirjallisuuspalkinnon.[1] Romaani Heiman oli 2020 yksi kuudesta ehdokkaasta kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rus av Gul (nimellä Gammelgård, Ann-Louise), Söderströms, 1997
  • Hur jag blev en fluga, dikter, Söderströms 2002
  • Tro, hopp och pizza, Söderströms 2006
  • Vem är rädd för... Berättelser om vargen, Söderströms 2008, usean kirjailijan yhteiskokoelma
  • Flyg Gonza, flyg!, Söderström 2009 (lastenkirja)
  • Ängland, Labbet 2010 (näytelmä)
  • Gustava, du drömmer!: en pjäs, Labbet 2010 (näytelmä)
  • Vänd om min längtan, Förlaget 2016 (romaani)
  • Heiman, Söderströms 2020 (romaani)

Botnia-trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nygård, Bertel: Ann-Luise Bertell får Choraeuspriset 2017 2017. Olof och Siri Granholms stiftelse. Viitattu 10.7.2018. (ruotsiksi)
  2. Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 129.
  3. Rosenback, Lisbeth: Bertell lämnar Wasa Teater Vasabladet. 3.5.2015. Viitattu 10.7.2018. (ruotsiksi)
  4. a b c d e f Ahola, Suvi: Pojantytär ja tarinankertoja. Helsingin Sanomat, 23.5.2021, s. C 1–C 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.5.2021.