Anlo Ewe (kansa)
Anlo Ewe (myös Anlo-Ewe) on Ewe-kansan alaryhmä, noin kuusi miljoonaa ihmistä, jotka elävät Etelä-Togossa, Etelä-Beninissä, Lounais-Nigeriassa ja Voltan alueen kaakkoisosassa, Ghanassa.
Ewet ovat patrilineaarinen yhteisö, jota johtaa hierarkkinen, keskitetty hallinto.[1]
Heidän kielensä (Anlogbe) on Ewen kielen murre, joka kuuluu Gbe kielten ryhmään.[1][a]
Ewen uskonto on keskittynyt Mawuun, joka on ylin jumala, sekä useisiin välijumaliin.[2][3]
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimen Ŋlɔ (nlo) ( Aŋlɔ: sta tai Anlo: sta ) sanotaan johtuvan ewe -kielen sanasta ŋlɔ tai 'nlo', mikä tarkoittaa kääntymistä tai taittumista itsensä sisään.[4]
Poliittinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen poliittinen järjestelmä on peräisin sotilaallisesta organisaatiosta, jolla hoidettiin 1600-ja 1700-lukujen konflikteja. Saavuttuaan Ranskan Togoon ewet jakautuivat pienempiin osastoihin tai pääjoukkoihin. Jokainen oli itsenäinen, mutta tunnusti myös kuuluvansa laajempaan, yhtenäiseen kansaan. Anlo on yksi näistä heimoista.[5]
Anlot omaksuivat Awakmujen sotilaallisen organisaation menetelmiä, kuten laitahyökkääjät. Anlot jaettiin maantieteellisen sijainnin perusteella kolmeen laitahyökkääjien osastoon. Lännestä tulevat lashibit puolustivat vasenta kylkeä, adotrit keskustaa ja idässä olevat woet puolustivat oikeaa sivustaa.[6] Kaikki olivat heikosti hallitsevan "keskushallinnon", kuningas Awoamefian hallinnan alla.[1]
Nämä kolme päällikköä, samoin kuin päälliköiden apulaiset ja päämiehet omilla alueellaan ovat toimivaltaisia selvittämään rikoksia ja ratkaisemaan paikallisia riitoja.[7] Asianomaisilla osapuolilla on oikeus valittaa kuninkaalle, kun tuomio on annettu alemmassa tuomioistuimessa. Kaksi neuvostoa avustaa Awoamefiaa valituspäätöksissä ja yleisissä asioissa. Yksi koostuu kunkin klaanin vanhimmista, ja toinen koostuu kolmesta sotilaspäälliköstä. Historiallisesti vanhempien neuvostolla on enemmän vaikutusvaltaa, joka perustuu anlojen uskoon, että kuninkaan valta kuuluu kansalle. ”Du menɔa fia me o. Fiae nɔa du me” (Kansa ei asu kuninkaan kanssa. Kuningas asuu kansan kanssa). Jos kuningas ei ole ihmisten suosiossa, heillä on oikeus korvata hänet.[1]
Sukulaisuusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anlo-ewet on patrilinearinen kansa. Jokaisen klaanin jäsenen uskotaan periytyvän miespuolista sukulinjaa myöten. Useimmilla suuremmilla paikkakunnilla on edustettuna kaikki klaanit, joskus useammalla kuin yhdellä sukujuurella. Sukujuuret määritellään klaanin haaraksi, jonka mies- ja naisjäsenet voidaan jäljittää yhteiseen miespuoliseen esivanhempaan. Sukulaisuus, toisin kuin klaani on eksogaaminen. Jokaisella suvulla on omat symbolit, esi-isien alttari, yhteinen omaisuus ja suvun pää. Pää on yleensä suvun vanhin jäsen. Hänellä on lopullinen sana lähes kaikissa päätöksissä ja riita-asioissa, ja hän sääntelee kaikkia sopimuksia, joissa on suvun etuihin liittyviä asioita, kuten maan jakamisessa. Maallisen toiminnan lisäksi suvun pää on myös ylipappi. Hän johtaa monia seremonioita ja toimii linkkinä elävien ja kuolleiden välillä, koska hänelle esitetään kaikki uskonnolliset uhrit.[1]
Suvun pienin yksikkö on maja, jossa on joko vaimo tai hänen naimattomat lapsensa tai samat aviomiehen kanssa. Harjoitetaan polygyniaa, vaikka miehistä vain pienellä osalla on enemmän kuin yksi vaimo. Mies on kotitalouden pää tai avustaja ja voi toimia itsenäisesti paitsi suhteessa isäänsä. Vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja niin kauan kuin isä on elossa, pojan odotetaan noudattavan kaikkia hänen vaatimuksiaan.[1]
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisesti anlo-ewellä on yksi ylin jumala, Mawuga Kitikata tai vain Mawu. Tämän uskotaan olevan kaikkein voimakkain ja kaikkialla. Pyhäkköjä tai hartausseremonioita ei ole, joska jumala on läsnä kaikkialla, vaan ihmiset harjoittavat uskontoa alemman tason jumaluuksien kautta.[8] Näitä ovat Yewe, Afa, Eda, Nana ja Mami Wata. Kaksi ensimmäistä ovat suosituimpia, ja jokaisen palvontaan liittyy initiaatioprosessi.[2]
Afa on ennustamisen jumala ja Yewen nuorempi veli. Jäsenet eivät saa uusia nimiä ja he pitävät syntymänimensä. Afalle omistautuneen toiminnan eturintamassa ovat esitykset. Jäsenet ja myös muut kuin jäsenet juhlivat Afaa yhdessä. Kuitenkin ei-jäsenen on pidettävä yllään valkoisia vaatteita, eikä hän voi tanssia jäsenen vieressä, ellei kyse ole hautajaisista. Jos näitä rituaaleja ei noudateta kunnolla, ei-jäsenelle määrätään sakot. [2]
Hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautajaisten lahjoituksilla on seremonioissa pääpaino, koska anlo-hautajaiset ovat kalliita. Kustannuksiin sisältyy arkku, hautausvaatteet, julkiset tanssiesitykset, ruoka, alkoholi ja kaukaisten vieraiden majoitus.[1]
Anlo ewe hautajaisiin liittyy todennäköisesti värikkäitä tanssi- ja rumpuryhmien esityksiä. Esitykset ovat vilkkaita ja näyttäviä, jos kuollut oli ollut kunniallinen ja osallistuva yhteisön jäsen. Joskus kaukaiset perheenjäsenet voivat tilata esityksiä kuukausia kuoleman jälkeenkin, jos he eivät voi olla läsnä varsinaisissa hautajaisissa.[3]
Hogbetsotso -festivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hogbetsotso -festivalia[9] juhlivat anlojen johtajat ja kansat Ghanan Voltan alueella.[10] Suurimmat anlojen paikkakunnat ovat Anloga (pääpaikka), Keta, Kedzi, Vodza, Whuti, Tegbi, Dzita, Abor, Afiadenygba, Anyako, Konu, Alakple, Tsito, Atiavi, Deʋegodo ja monet muut kylät. Festivaalia juhlitaan vuosittain marraskuun ensimmäisenä lauantaina.[10][11] Festivaalin nimi tulee ewe-kielestä ja se on käännettynä eksoduksen juhla.[12][13], tai "Hogbesta (Notsie) tuleminen".[14] Festivaalin juhlinta alkoi noin 40 vuotta sitten.[14]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anlon kieli tunnetaan tonaalisuudestaan. Kuten sille läheisillä ewe-kielillä, anlossa on kolme toonia, korkea (H), keskitaso (M) ja matala (L). Näistä tooneista kaksi alinta eivät ole foneemisesti kontrastiivisia. Anlo on erilainen verrattuna toisiin murteisiin, koska siinä on neljäs tooni, korkea tooni (R). R -toonia pidetään anlon keksintönä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Nukunya, G.K.: ”Kinship and Marriage Among the Anlo Ewe”, London School of Economics Monographs on Social Anthropology No. 37. New York: Humanities Press Inc., 1969. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.8.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c Alfred Ladzekpo | Religion music.calarts.edu. Arkistoitu December 9, 2006.
- ↑ a b African Drumming - dancedrummer.com - Anlo-Ewe History www.dancedrummer.com.
- ↑ Kathryn Linn Geurts: On Embodied Consciousness in Anlo-Ewe Worlds. Ethnography, 2003-09, nro 3, s. 363–395. doi:10.1177/146613810343004. ISSN 1466-1381. Artikkelin verkkoversio. en-US
- ↑ D. E. K. Amenumey: The Extension of British Rule to Anlo (South-East Ghana), 1850–1890. The Journal of African History, 1968/01, nro 1, s. 99–117. doi:10.1017/S0021853700008379. ISSN 1469-5138. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Akyeampong, Emmanuel Kwaku.: Between the sea & the lagoon : an eco-social history of the Anlo of southeastern Ghana, c. 1850 to recent times. Athens: Ohio University Press, 2001. 48003298. ISBN 0-8214-1408-9, 978-0-8214-1408-8, 0-8214-1409-7, 978-0-8214-1409-5, 0-85255-776-0, 978-0-85255-776-1, 0-85255-777-9, 978-0-85255-777-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.8.2020).
- ↑ Ellis, A.B.. The Ewe Speaking Peoples of the Slave Coast of West Africa. Chicago: Benin Press, Ltd, 1965.
- ↑ Introduction to Anlo-Ewe Culture web.archive.org. January 17, 1999. Arkistoitu tammikuu 17, 1999. Viitattu elokuu 16, 2020.
- ↑ Briggs, Philip (2010). Bradt Ghana. Bradt Travel Guide, 49.
- ↑ a b Festivals in Ghana www.ghanaweb.com. Viitattu 27 December 2011.
- ↑ Ofori Akyea, E. (1997). Ewe. Rosen Publishers, 17.
- ↑ Culture and the senses : embodiment, identity, and well-being in an African community : Geurts, Kathryn Linn, 1960- : Free Download, Borrow, and Streaming Internet Archive. Viitattu 17.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Hogbetsotso Festival www.travel-to-discover-ghana.com. Viitattu 17.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Geurts, Kathryn Linn (2002). Culture and the senses: bodily ways of knowing in an African community. University of California Press, 146. “hogbetsotso.”
