Ankeriasmonnit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ankeriasmonnit
Jättikonnamonni (Clarias gariepinus)
Jättikonnamonni (Clarias gariepinus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Ankeriasmonnit
Clariidae
Bonaparte, 1846
Suvut[1]
  • Bathyclarias
  • Channallabes
  • Clariallabes
  • Clarias
  • Dinotopterus
  • Dolichallabes
  • Encheloclarias
  • Gymnallabes
  • Heterobranchus
  • Horaglanis
  • Platyallabes
  • Platyclarias
  • Tanganikallabes
  • Uegitglanis
  • Xenoclarias
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ankeriasmonnit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ankeriasmonnit Commonsissa

Ankeriasmonnit, aikaisemmalta nimeltään kiduspussimonnit[2] (Clariidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasian etelä- ja kaakkoisosista. Eräitä heimon lajeja pidetään toisinaan akvaariokaloina.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat ankeriasmonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu plioseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 13–16 sukua ja noin 90–113 lajia. Toisinaan keuhkomonnien heimo (Heteropleustidae) luetaan ankeriasmonnien alaheimoksi. Ruumiinrakenteeltaan heimon kalat ovat pitkulaisia ja ankeriasmaisia. Suurimmat lajit, kuten jättikonnamonni (Clarias gariepinus) ja Dinotopterus cunningtoni voivat saavuttaa 150–175 cm:n pituuden. Tyypillisiä piirteitä ankeriasmonnilajeille ovat kuonon 4 hyvin pitkää viiksiparia ja hyvin pitkät selkä- ja peräevät, jotka voivat olla yhtyneet pyörehkön pyrstöevän kanssa. Useimmilla heimon lajeista ei ole rasvaevää. Ankeriasmonneille tunnusomaista on kidusten takana sijaitsevat pensasmaiset elimet, joiden avulla ne voivat hengittää happea suoraan ilmasta. Silmät ovat tyypillisesti pienet ja osa lajeista on sokeita ja elävät luolissa.[1][3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankeriasmonneja tavataan Afrikasta, Syyriasta ja eräistä muista Lähi-idän valtioista sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta, alueelta, joka ulottuu Intiasta Jaavalle ja Filippiineille. Konnamonnilta (Clarias batrachus) tunnetaan populaatio Floridasta, jonne se on levinnyt akvaarioista päästettyjen ja kalasnviljelyslaitoksilta karanneiden yksilöiden vuoksi. Ankeriasmonnilajit elävät lammikoissa ja järvissä, jotkut myös nopeasti virtaavissa joissa. Ne pystyvät hengittämään happea ilmasta, joten selviytyvät myös kuivista kausista ja eräät lajit myös kaivautuvat mutaan. Osa ankeriasmonneista voivat voimakkaiden vatsaeviensä avulla myös liikkuakuivalla maalla lammikosta toiseen. Heimon kalojen ravintoa ovat pienemmät kalat ja selkärangattomat eläimet.[1][3][5]

Eräät lajit kuten jättikonnamonni ja konnamonni ovat arvostettuja ja tärkeitä ruokakaloja. Niitä kasvatetaan kalanviljelyslaitoksissa mmun muassa Kaakkois-Aasiassa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 180. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2012). (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 639. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
  3. a b Family Clariidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.12.2012. (englanniksi)
  4. Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 136. Zootaxa 1418. , 2007. ISBN 978-1-86977-059-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.12.2012). (englanniksi)
  5. a b c Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 184-188. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.12.2012). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.