Angiokeratooma
Angiokeratooma on pieni hyvänlaatuinen hiussuonimuutos, missä tahansa iholla ilmenevä hyperkeratoottinen papula.[1][2] Se on musta, punaisenmusta tai sinipunainen[1] ja karheapintainen.[2] Angiokeratooma on harvoin läpimitaltaan yli viiden millimetrin suuruinen.[1]
Angiokeratoomia esiintyy niin lapsilla kuin aikuisillakin. Miespuolisella angiokeratooma on usein kivespussin alueella.[2] Yleensä angiokeratooma on todettavissa ulkonäön perusteella, mutta diagnoosi voidaan varmistaa dermoskopialla ja koepalan ottamisella.[1] Angiokeratooma saattaa muistuttaa melanoomaa.[2] Se saatetaankin poistaa melanooman poissulkemiseksi, vaikka angiokeratooma itsessään on harmiton.[1] Se voidaan poistaa myös kosmeettisista syistä jäädytyshoidolla, verisuonilaserilla tai polttamalla. Mahdollisia angiokeratooman komplikaatioita ovat verenvuoto ja veritulppa.[1]
Angiokeratoomatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Angiokeratoomasta tunnetaan useita tyyppejä:
- Satunnainen angiokeratooma on yleinen ja iän myötä yleistyvä. Se voi esiintyä missä tahansa iholla ja joskus limakalvoilla.[1]
- Fordycen angiokeratooma on yleinen ja iän myötä yleistyvä, mutta yleisempi miehillä. Se voi esiintyä kivespussissa tai vulvassa.[1]
- Mibellin angiokeratooma on harvinainen lapsuusiän hiussuonimuutos, joka ilmaantuu raajojen alueelle tai rintaan.[1]
- Angiokeratoma circumscriptum on harvinainen syntymämerkki, joka ilmenee useammin naispuolisilla.[1]
- Lasten akraalinen pseudolymfotaattinen angiokeratooma (APACHE) on harvinainen.[1]
- Peniksen angiokeratooma liittyy 20 %:ssa tapauksista kivespussin angiokeratoomaan.[1]
Fabryn taudissa angiokeratoomia esiintyy paljon. Angiokeratooma voi kehittyä harvinaisissa tapauksissa enoksapariinin sivuvaikutuksena.[1] Angiokeratoomien kehittymistä voi liittyä myös joihinkin hyvin harvinaisiin geneettisiin oireyhtymiin, kuten galaktosialidoosiin[3] tai Schindlerin tautiin.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Angiokeratoma DermNet NZ, viitattu 3.8.2023
- ↑ a b c d Anna Hannuksela-Svahn, Punaiset luomet ja kasvaimet ihossa Terveyskirjasto 16.2.2022, viitattu 3.8.2023
- ↑ Johanna Rintahaka, Galaktosialidoosi Tukiliitto 18.10.2022, viitattu 3.8.2023
- ↑ Schindler disease MedlinePlus Genetics, viitattu 3.8.2023