Angelo Badalamenti
| Angelo Badalamenti | |
|---|---|
![]() Angelo Badalamenti |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. maaliskuuta 1937 Brooklyn, New York, USA |
| Kuollut | 11. joulukuuta 2022 (85 vuotta) |
| Ammatti | Muusikko, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Andy Badale |
| Tyylilajit | Elokuvamusiikki |
| Soittimet | piano |
| Levy-yhtiöt | Windham Hill Records, Varèse Sarabande, East West Records, Milan, Nonesuch Records, Hollywood Records, La-La Land Records, Silva Screen, Warner Bros. Records, CAM, Minus Habens Records ja London Records |
| Aiheesta muualla | |
| www.angelo-badalamenti.com | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Angelo Badalamenti (22. maaliskuuta 1937 Brooklyn, New York, USA – 11. joulukuuta 2022[1]) oli yhdysvaltalainen säveltäjä, joka muistetaan parhaiten elokuvaohjaaja David Lynchin elokuviin luomastaan musiikista.[2] Hänen tunnetuin sävellyksensä on televisiosarja Twin Peaksin tunnusmusiikki – josta hän voitt myös Grammy-palkinnon. Badalamenti teki urallaan yhteistyötä myös laulajien Marianne Faithfullin ja Julee Cruisen kanssa.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italialaisperheeseen New Yorkissa syntyneen Badalamentin isä oli kalatorin omistaja.[2] Hän alkoi soittaa pianoa kahdeksanvuotiaana.[4] Poika opiskeli bachelor-tutkinnon Eastman School of Musicissa ja master-tutkinnon Manhattan School of Musicissa. Jo teini-iässä hän säesti laulajia Catskillvuorten lomakeskuksissa ja vähän myöhemmin opetti musiikkia junior high schoolissa Brooklynissä.[2] Lyhyen seitsemännen luokan opettajan työn jälkeen Badalamenti sai työpaikan manhattanilaisesta musiikkikustantamosta. Hänen varhaisimpia kappaleitaan ovat muun muassa “I Hold No Grudge” (1965), jonka Nina Simone levytti, sekä “Face It, Girl, It’s Over” (1968), jonka esitti Nancy Wilson.[4]
Ensimmäinen elokuvatyö tuli vuonna 1973, kun hän sävelsi musiikin elokuvaan Gordon’s War. Seuraavana vuonna hän teki musiikin rikosdraamaan Law and Disorder, mutta keskittyi sen jälkeen kymmenen vuoden ajan muihin projekteihin – kunnes sai puhelun David Lynchiltä.[4] Badalamentin yhteistyö David Lynchin kanssa alkoi puoliksi sattumalta. Hänet palkattiin Isabella Rossellinin äänikouluttajaksi elokuvaan Blue Velvet – ja sinisempi oli yö, mutta Badalamenti saikin tehtäväkseen koko elokuvan musiikin säveltämisen.[2]
Lynch ja Badalamenti jatkoivat yhteistyötään elokuvissa Wild at Heart, Lost Highway ja The Straight Story. Ehkä tunnetuin heidän yhteisistä projekteistaan oli kulttimaineeseen noussut televisiosarja Twin Peaks, johon Badalamenti loi yhden television historian omaleimaisimmista ja tunnelmallisimmista tunnussävelmistä.Twin Peaksin tunnusmusiikki – voitti Grammy-palkinnon parhaasta instrumentaalisesta pop-esityksestä. Vuonna 2010 The Guardianin musiikkitoimittaja Ben Beaumont-Thomas ylisti Badalamentin Twin Peaksin soundtrackia – joka sisältää myös hyytävän Laura Palmer’s Theme -kappaleen – nimittäen sitä “televisiomaailman soundtrackien huipentumaksi.”[4][3]
Badalamenti sävelsi musiikkia myös muiden ohjaajien elokuviin, kuten A Nightmare on Elm Street 3: Dream Warriors (1987), Naked in New York (1993) ja The Wicker Man (2006).[4]
Lynch ja Badalament kirjoittivat ja tuottivat myös kaksi levyä eteeriselle laulajalle Julee Cruiselle – Floating into the Night (1989) ja The Voice of Love (1993) – sekä toteuttivat kokeellisen musiikkiteatteriteoksen Industrial Symphony No. 1. Monipuolisena säveltäjänä tunnettu Angelo Badalamenti laajensi osaamistaan erilaisilla projekteilla läpi uransa. Vuonna 1993 hän vaihtoi tyyliä ja teki yhteistyötä yhdysvaltalaisen thrash metal -yhtye Anthraxin kanssa Sound of White Noise -albumilla Twin Peaks -henkisessä kappaleessa "Black Lodge."[3]
Vuonna 1995 hän teki yhteistyötä laulaja Marianne Faithfullin kanssa, tämän albumilla A Secret Life. Badalamenti teki harvoin albumeja laulajien kanssa — mikä teki A Secret Life -albumista erityisen mielenkiintoisen. Yhdessä he loivat elokuvallisen konseptialbumin sarjana yöaikaisia vinjettejä, jotka Badalamentin mukaan ”kuvaavat naisen tunne-elämän ja intohimon koko kirjon kaikkine piilotettuine salaisuuksineen ja paljastavat ne meille kuultavaksi ja koettavaksi”. Marianne Faithfull piti sitä yhtenä parhaista albumeista, joita hän oli koskaan tehnyt.[5]
Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Lifetime Achievement Award -palkinto World Soundtrack Awards -gaalassa. Kolme vuotta myöhemmin American Society of Composers, Authors and Publishers (ASCAP) palkitsi hänet arvostetulla Henry Mancini Award -palkinnolla. Badalamenti jatkoi työskentelyä myös 2010-luvulla. Hänen merkittävimpiin myöhempiin töihinsä kuului vuoden 2017 Twin Peaksin kolmas tuotantokausi, johon sisältyi sekä uusia että aiemmin sävellettyjä kappaleita, julkaistuina albumeilla Twin Peaks [Limited Event Series Original Soundtrack] ja Twin Peaks: Music from the Limited Event Series.[3]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Badalamenti kuoli luonnollisista syistä kotonaan Lincoln Parkissa, New Jerseyssä, 11. joulukuuta 2022, 85 vuoden iässä.[4][3]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gordonin sota (Gordon’s War, 1973)
- Laki ja epäjärjestys (Law and Disorder, 1974)
- Blue Velvet – ja sinisempi oli yö (Blue Velvet, 1986)
- Painajainen Elm Streetillä 3 – Unien soturit (A Nightmare on Elm Street 3: Dream Warriors, 1987)
- Kovat kundit eivät tanssi (Tough Guys Don’t Dance, 1987)
- Ohdakkeet (Weeds, 1987)
- Uskottomuus (Cousins, 1989)
- Joulupuu on kärvennetty (Christmas Vacation, 1989)
- Wait Until Spring, Bandini (1989)
- Industrial Symphony No. 1: The Dream of the Brokenhearted (1990)
- Villi sydän (Wild at Heart, 1990)
- Muukalaisia Venetsiassa (The Comfort of Strangers, 1990)
- Twin Peaks (televisiosarja, 1990–1991)
- Twin Peaks – Tuli kulje kanssani (Twin Peaks: Fire Walk with Me, 1992)
- Naked in New York (1993)
- Witch Hunt (1994)
- Kadonneiden lasten kaupunki (La cité des enfants perdus, 1995)
- Lost Highway (1997)
- The Blood Oranges (1997)
- Kavahda naapuriasi! (Arlington Road, 1999)
- The Straight Story (1999)
- Holy Smoke – pyhässä pilvessä (Holy Smoke, 1999)
- Ikuisesti minun (Forever Mine, 1999)
- Story of a Bad Boy (1999)
- The Beach (2000)
- A Piece of Eden (2000)
- Julie Johnson (2001)
- Mulholland Drive (Mulholland Dr., 2001)
- Cet amour-là (2001)
- Suspended Animation (2001)
- Rabbits (2002)
- Secretary (2002)
- Darkened Room (2002)
- Valhe (L’adversaire, 2002)
- Koukussa (Auto Focus, 2002)
- Lathe of Heaven (2002)
- Cabin Fever (2002)
- Vastarintaliike (Resistance, 2003)
- Evilenko (2004)
- Napola – Hitlerin eliittikoulu (NaPolA, 2004)
- Pitkät kihlajaiset (Un long dimanche de fiançailles, 2004)
- Dominion: Prequel to the Exorcist (2005)
- Tumma vesi (Dark Water, 2005)
- The Wicker Man (2006)
- The Edge of Love (2008)
- Romahduksen anatomia (44 Inch Chest, 2009)
- Twin Peaks: The Return (televisiosarja, 2017)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Angelo Badalamenti, composer of unsettling film soundtracks, dies at 85 washingtonpost.com. Viitattu 14.12.2022.
- 1 2 3 4 Milicia, Joseph : Badalamenti, Angelo, teoksessa Pendergast, Tom & Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 4: Writers and Production Artists, 4th edition, s. 44–46. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 10.4.2015. (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)
- 1 2 3 4 5 Angelo Badalamenti Songs, Albums, Reviews, Bio... AllMusic. Viitattu 12.7.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Ella Feldman: Angelo Badalamenti, Who Composed Ethereal Scores for 'Twin Peaks' and 'Blue Velvet,' Dies at 85 Smithsonian Magazine. Viitattu 12.7.2025. (englanniksi)
- ↑ A Secret Life | Marianne Faithfull Official www.mariannefaithfull.org.uk. Viitattu 27.4.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Angelo Badalamentin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Angelo Badalamenti Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Angelo Badalamenti Myspacessa (englanniksi)
- Angelo Badalamenti - a peak for David Lynch (englanniksi)
- Yahoo Movies Biography of David Lynch (englanniksi)
