An Lộcin taistelu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
An Locin taistelu
Pohjois-Vietnam hyökkäsi huhtikuun 1972 "pääsiäishyökkäyksessä" myös etelässä, mistä seurasi 66 päivää pitkä An Locin taistelu.

An Lộcin taistelu Vietnamin sodassa 13. huhtikuuta – 20. kesäkuuta 1972 oli taistelu, jossa Etelä-Vietnamin armeija pysäytti Pohjois-Vietnamin joukkojen yrityksen hyökätä kohti Saigonia[1]. Yhdysvaltain ilmavoimien tuuki ja Etelä-Vietnamin joukkojen luja taistelutahto pysäyttivät raskaasti aseistautuneen hyökkääjän.

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Vietnamin kansanarmeija aloitti huhtikuussa 1972 "pääsiäishyökkäyksen", ja hyökkäsi myös etelämpänä.

Kansanarmeija hyökkäsi Kamputsean puolelta 7. huhtikuuta Loc Ninhiin [2]. Hyökkäävä armeija eteni kohti An Locia neljän divisioonan voimin. Kaupunkia puolusti vain yksi Etelä-Vietnamin tasavallan armeijan divisioona ja muita vähäisempiä joukkoja. Etelä-Vietnamin armeija päätti puolustaa An Locia viimeiseen mieheen. Kaupungin puolustuksen luhistuminen saattaisi pääkaupungin vaaraan[2]. An Locia puolusti alussa 6350 miestä[2]. Hyökkäävissä divisioonissa oli 18000 miestä. Vietkongin pääedustaja julisti hyökkäyspäivänä Pariisin rauhanneuvotteluissa, "että An Locista tulisi kymmenessä päivässä Etelä-Vietnamin väliaikaisen vallankumoushallituksen pääkaupunki".[3]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Vietnamin kansanarmeija hyökkäsi tykistön ja tankkien avulla 13. huhtikuuta An Lociin. Joukot valtasivat kaupungin lentokentän ja ajoivat puolustajat An Locin keskustaan[3]. AC-130-maataistelukone ja rynnäkköhelikopterit pysäyttivät pohjoisen joukkojen etenemisen. Kun hyökkäävän Pohjois-Vietnamin armeijan jalkaväki ja panssarit eivät toimineet yhdessä, panssarit etenivät itse kaupunkiin ilman jalkaväen suojaa[3]. Niinpä puolustajat saattoivat tuhota seitsemän panssaria 13. huhtikuuta 15. huhtikuuta kommunistien joukot hyökkäsivät An Lociin pohjoisesta ja lännestä. Rykmentin vahvuiset jalkaväki-panssarijoukot pääsivät tällä kertaa pohjoisesta syvemmälle An Lociin.[3]. Läntinen hyökkäysrykmentti joutui ennen hyökkäyksen alkua osin B-52-pommittajien hyökkäyksen alle. Hyökkäys siellä peruutettiin[3]. Kansanarmeja alkoi tulittaa kaupunkia tykein.

Pohjois-Vietnamin kansanarmeijan 5. divisioona hyökkäsi T 54-panssareiden turvin 11. toukokuuta An Lociin pohjoisesta ja koillisesta. 9. divisioona hyökkäsi lännestä ja atelästä.[4]

Yhdysvaltain ilmavoimat pommittivat B 52-koneilla hyökkääjiä tiheästi. Hyökkääjät etenivät tästä ja Etelä-Vietnamin armeijan lujasta vastarinnasta huolimatta päästä puolen kilometrin päähän Etelä-Vietnamin 5. divisioonan päämajasta. Kaupungissa käytiin katutaisteluja. Yhdysvaltain pommituslennot estivät kokonaan lännestä tehdyn hyökkäyksen.[4] Puolustajat torjuivat myös seuraavan päivän hyökkäyksen lännestä ja koillisesta[4] Myöhemmätkin Pohjois-Vietnamin armeijan hyökkäykset epäonnistuivat.

Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltain voitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-vietnamilaisilla oli ilmatorjuntakalustoa, joka pystyi häiritsemään matalalla tehtyjä lentoja tehokkaasti. Yhdysvaltain ilmavoimat huolsivat myös saarrettua An Locin kasarmia. Vasta kesäkuun alkupuolella helikopterit kykenivät laskeutumaan itse kaupunkiin[4] Yhdysvallat tuhosi suuren osan hyökkääjien ilmatorjuntakalustosta toulokuun loppuun mennessä.[4]

Etelä-Vietnamin armeija aukaisi 9. kesäkuuta valtatien 13. Etelä-Vietnamin armeijan voitto oli vain osittain Yhdysvaltain ilmatuen ansiota. Pääosassa oli kenraali Creighton Abramsin mukaan etelävietnamilaisten puolustajien taistelutahto[4]. Ranskalainen kenraali Paul Vanuxen sanoi taistelua "Vietnamin Verduniksi".[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andrew Wiest: Vietnamin sota. Suomentanut Simo Liikanen. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7923-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Battle Of An Loc www.vnafmamn.com. Viitattu 18.11.2016.
  2. a b c Wiest 2009, s 128
  3. a b c d e Wiest 2009, s 129
  4. a b c d e f g Wiest 2009, s 130