Ammoniumheptamolybdaatti
| Ammoniumheptamolybdaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | (NH4)6Mo7O24 |
| Moolimassa | 1163,972 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoinen, kellertävä tai vihertävä kiteinen aine[1] |
| Tiheys | 2,498 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 430 g/l (25 °C)[1] |
Ammoniumheptamolybdaatti ((NH4)6Mo7O24) on ammonium- ja heptamolybdaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa korroosionestoaineena, muiden molybdeeniyhdisteiden valmistamiseen, katalyyttinä ja analyyttisenä reagenssina.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa ammoniumheptamolybdaatti on valkoista tai hieman kellertävää tai vihertävää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee veteen sekä happo- ja emäsliuoksiin. Kuumennettaessa ammoniumheptamolybdaattia se hajoaa ammoniakiksi, molybdeenitrioksidiksi ja vedeksi. Ammoniumheptamolybdaatilla on kidevedelliset muodot dihydraatti ((NH4)6Mo7O24·2H2O) ja tetrahydraatti ((NH4)6Mo7O24·4H2O).[1][2][3]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ammoniumheptamolybdaattia voidaan valmistaa liuottamalla molybdeenitrioksidia ammoniakin vesiliuokseen ja kiteyttämällä muodostunut suola.[3]
Ammoniumheptamolybdaattia voidaan käyttää vesiliukoisena ammoniumsuolana muun muassa lannoitteissa, fosfaattien, silikaattien ja arsenaattien pitoisuuden määrittämiseen sekä katalyyttinä ja katalyyttien valmistuksessa. Lisäksi yhdistettä käytetään korroosionestoaineena, lasitteiden ja emalien valmistuksessa, alkaloidien saostamiseen ja palonestoaineena.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 431. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Edward I. Stiefel: Molybdenum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 18.4.2016
- ↑ a b c Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer-Grünow, Philip C. H. Mitchell, Mark S. Vukasovich, Douglas A. Church, Gary G. Van Riper, James C. Gilliland & Stanley A. Thielke: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 18.4.2016
- ↑ George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 34. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.4.2016). (englanniksi)