Siirry sisältöön

Amerikankettukoira

Wikipediasta
Amerikankettukoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Määrä Suomessa rekisteröity 2 528[1]
Rodun syntyaika 1700-luku
Alkuperäinen käyttö ketun metsästys
Nykyinen käyttö metsästyskoira
Elinikä keskimäärin 9 vuotta[2]
Muita nimityksiä American Foxhound, ameerika rebasehagijas, jenkki
FCI-luokitus ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
alaryhmä 1.1 Suuret ajavat koirat
#303
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 53–64 cm
Väritys kaikki värit sallittuja

Amerikankettukoira (engl. American Foxhound) on yhdysvaltalainen suhteellisen suurikokoinen petoriistakoira. Se on ollut Virginian virallinen osavaltiokoira vuodesta 1966 lähtien.[3]

Rotu juuri ylsi vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin sata amerikankettukoiraa.[4]

Amerikankettukoiraurosten säkäkorkeus on 56–64 cm ja narttujen 53–61 cm. Sillä on paksu turkki ja karvapeite on lyhyttä, turkin väreistä ovat kaikki sallittuja. Silmät ovat ruskeat tai pähkinänruskeat. Nykyisin on olemassa useita eri jalostuslinjoja jotka poikkeavat toisistaan ulkonäöllisesti, kuten Walker, Goodman, Trigg, July ja Penn-Marydel.[3]

Amerikankettukoira

Amerikankettukoiralla on nopea ajotapa ja voimakas riistavietti. Se on erinomainen petoriistakoira. Ihmisiä kohtaan rotu on rauhallinen ja avoin.[5]

Rodunjalostus on peräisin 1700-luvun Virginiasta ja Marylandista, Yhdysvalloista. Rotu polveutuu muun muassa englantilaisista sekä ranskalaisista ajokoirista. Yhdysvalloissa ensimmäinen amerikankettukoira rekisteröitiin American Kennel Clubin rekisteriin vuonna 1886. Vuonna 1994 saapuivat Suomeen ensimmäiset rodun edustajat ja ensimmäiset rekisteröinnit Suomessa tehtiin vuonna 1995.[5]

Rodun keskimääräinen elinikä on noin yhdeksän vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2021–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat.[2] Amerikankettukoiran tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, allergiat ja atopia.[5]

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 71 %:lla amerikankettukoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 6 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[6] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 8 %:lla rodun edustajista.[7] Amerikankettukoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ennen toista astutusta.[8][9]

Rodulla esiintyy jonkun verran atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä.[5] Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin eli allergeeneihin. Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[10]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Amerikankettukoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Amerikankettukoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 21 %.[11][12]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.6.2026)
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2021-2026 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  3. 1 2 Virginia State Dog | American Foxhound State Symbols USA. 30.4.2014. Viitattu 6.6.2026. (englanniksi)
  4. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  5. 1 2 3 4 Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2026 (PDF) Suomen Kennelliitto ja Suomen Ajokoirajärjestö. Viitattu 10.3.2026.
  6. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  7. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  8. Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2026.
  9. PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  10. Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  11. Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 2026-04-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]