Alex Haley
| Alex Haley | |
|---|---|
 Haley nuorena miehenä Yhdysvaltain rannikkovartiostossa |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Alexander Murray Palmer Haley |
| Syntynyt | 11. elokuuta 1921 Ithaca, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 10. helmikuuta 1992 (70 vuotta) Seattle, Washington, Yhdysvallat |
| Ammatti | kirjailija |
| Puoliso | Nannie Branch (1941–1964) Juliette Collins (1964–1972) Myra Lewis (1977–1992) |
| Kirjailija | |
| Palkinnot | |
|
Pulitzer-palkinto (1977, romaanista Juuret) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Alexander Murray Palmer ”Alex” Haley (11. elokuuta 1921 Ithaca, New York, Yhdysvallat – 10. helmikuuta 1992 Seattle, Washington, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten afroamerikkalaisen sukunsa historiaa käsittelevästä romaanistaan Juuret (1976) sekä haastatteluihin perustuvasta Malcolm X:n elämäkerrasta vuodelta 1965.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alex Haley kasvoi akateemisessa perheessä. Hänet erotettiin yliopistosta vuonna 1939. Haley liittyi armeijaan ja palveli Yhdysvaltain rannikkovartiostossa tiedottajana kahdenkymmenen vuoden ajan. Työnsä ohella hän kirjoitti kertomuksia, mutta ei saanut niistä yhtään myytyä julkaistavaksi. Haley oli yksi John F. Kennedyn haamukirjoittajista tämän teoksessa Profiles in Courage (1955), josta Kennedylle myönnettiin Pulitzer-palkinto.[1]
Haley erosi armeijan palveluksesta vuonna 1959 ja suuntautui journalismiin. Hän työskenteli aluksi Valittujen Palojen toimittajana ja sen jälkeen vapaana toimittajana. Haley aloitti Playboy-lehdessä tunnettujen haastattelujen sarjan, jossa hän haastatteli esimerkiksi Miles Davisia, George Rockwellia, Cassius Clayta ja Sammy Davis Junioria. Haleyn Playboy-haastatteluista tunnetuin on mustan radikaalijohtajan Malcolm X:n haastattelu vuonna 1965. Haastattelun pohjalta Haley julkaisi samana vuonna kirjan The Autobiography of Malcolm X (suomeksi nimellä Malcolm X).[1]
Vuonna 1976 Haley julkaisi ainoan romaaninsa Juuret (Roots: The Saga of an American Family). Romaani perustuu Haleyn suvussa kulkeneisiin tarinoihin orjuudesta ja kertoo vuonna 1767 Gambiasta orjaksi Amerikkaan ryöstetyn Kunta Kinten tarinan. Haley väitti olevansa Kunta Kinten jälkeläinen. Hän käytti useita vuosia kirjan taustatyöhön ja kävi muun muassa Kunta Kinten väitetyssä kotikylässä Afrikassa. Haley myönsi vahingossa plagioineensa romaaniinsa Afrikkaa käsitteleviä kohtia kirjailija Harold Courlanderin teoksesta. Tapauksen johdosta Haleya ei ole otettu vaikutusvaltaiseen afroamerikkalaisten kirjailijoiden antologiaan.[1]
Juuret oli suuri menestys, ja se julkaistiin 37 eri kielellä. Vuonna 1977 kirjasta tehtiin suosittu television minisarja Juuret ja vuonna 1979 jatkosarja Roots: The Next Generations.[1] Haleylle myönnettiin romaanista ”Special Awards and Citations” -Pulitzer-palkinto vuonna 1977.[2]
Juurten jälkeen Haley kirjoitti vielä romaania nimeltä Queen, joka kertoo naisorjan ja tämän lapsen tarinan. Haley kuoli vuonna 1992 ennen teoksen valmistumista, ja sen saattoi loppuun David Stevens nimellä Alex Haley’s Queen. Stevens viimeisteli myös toisen Haleyn kesken jääneen kirjan Mama Flora’s Family (1998).[1]
Historiallinen paikkansapitävyys, plagiointi ja liioittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotkut historioitsijat, journalistit ja sukututkijat ovat arvostelleet Haleyta siitä, ettei hän pitäytynyt tosiasioihin niin tarkasti kuin väitti. Heidän mukaansa Juuret-kirjassa esiintyy vakavia virheitä Haley’n suvun historiassa ja kuvauksissa ajasta ennen Yhdysvaltain sisällissotaa.[3][4][5][6]
Tunnettu historioitsija Henry Louis Gates Jr., joka oli Haley’n ystävä, myönsi myöhemmin epäilyksensä kirjan todenperäisyydestä. Hänen mukaansa on hyvin epätodennäköistä, että Haley löysi esi-isiensä kotikylän Afrikassa. Hänen mukaansa Juuret on enemmän mielikuvituksen tuote kuin tarkkaa historiantutkimusta, vaikka sillä olikin valtava kulttuurinen vaikutus.[6]
Haley kirjoitti myös romaanin isänäitinsä Queen Haleyn elämästä, mutta kuoli ennen kuin sai sen valmiiksi. Teos julkaistiin postuumisti nimellä Queen: The Story of an American Family. Myöhemmät DNA-testit paljastivat, että Alex Haleyn isoisä Alec Haley oli todennäköisesti skotlantilaista alkuperää, orjatilan valvojan William Harwell Baugh’n jälkeläinen.[7][8]
Plagiointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1978 Haley myönsi oikeudessa plagioineensa osia Harold Courlanderin kirjasta The African. Hän maksoi Courlanderille 650 000 dollaria (nyk. noin 3,1 miljoonaa dollaria) oikeudenkäynnin ulkopuolisessa sovittelussa.[3][9] Toinen plagiointisyytös Margaret Walker Alexanderin romaanista Jubilee hylättiin oikeudessa, koska teosten välillä ei katsottu olevan merkittäviä yhtäläisyyksiä.[10]
Liioittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 journalisti Jonathan Eig kirjoitti, että Haley oli esittänyt useita valheita vuoden 1965 Playboy-lehden haastattelussaan Martin Luther King Jr.:n kanssa, mukaan lukien Malcolm X:ään kohdistuvan kritiikin liioittelu.[11]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Malcolm X. (The Autobiography of Malcolm X, 1965) Suomentanut Heikkinen, Kimmo. Desura, 2001.
- Juuret. (Roots: The Saga of an American Family, 1976) Suomentanut Häilä, Arto. WSOY, 1977.
- A Different Kind of Christmas. 1988.
- Queen: The Story of an American Family. 1993. (David Stevens saattoi teoksen loppuun Haleyn kuoleman jälkeen)
- Mama Flora’s Family. 1998. (David Stevens saattoi teoksen loppuun Haleyn kuoleman jälkeen)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Nummelin, Juri (toim. Nummelin, Juri & Halme, Jukka & Polvinen, Sari): Historiallisen romaanin taitajia 1, s. 65–68. BTJ Kustannus, 2009. ISBN 978-951-692-733-9
- ↑ Alex Haley Pulitzer.org
- ↑ a b Philip Nobile: The Prize that Taints the Pulitzer's Ethics and Honor History News Network. 20.4.2018. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Joshua L. Crutchfield: Black Genealogy After Alex Haley’s Roots - AAIHS aaihs.org. 17.6.2022. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Some Points of ‘Roots’ Questioned; Haley Stands By Book as a Symbol (Published 1977) nytimes.com. 10.4.1977. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ a b John Dugdale: Roots of the problem: the controversial history of Alex Haley's book The Guardian. 9.2.2017. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Roots author had Scottish blood news.bbc.co.uk. 1.3.2009. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Wayback Machine texasresearchramblers.org. Arkistoitu 25.1.2019. Viitattu 28.8.2025.
- ↑ ‘Roots’ Plagiarism Suit Is Settled (Published 1978) nytimes.com. 15.12.1978. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Spokane Daily Chronicle - Google-uutisarkistohaku news.google.com. Viitattu 28.8.2025.
- ↑ MLK’s famous criticism of Malcolm X was a ‘fraud,’ author finds The Washington Post. 10.5.2023. Viitattu 28.8.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alex Haley Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
