Aleksandr Hilferding

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandr Hilferding
Aleksandr Hilferding.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Aleksandr Fjodorovitš Hilferding
Syntynyt1831
Varsova, Puola
Kuollut1872 (40–41 vuotta)
Kansalaisuus Venäjä
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Aleksei Homjakov
Opettaja Osip Bodjanski
Oppilaat Adolf Pawiński
Tutkimusalue Slavistiikka ja filologia

Aleksandr Fjodorovitš Hilferding (1831 Varsova, Puola1872) oli venäläinen slavofiilinen kirjailija. Hilferdingin syntyessä hänen isänsä oli käskynhaltijan kanslian päällikkö Varsovassa. Opiskellessaan Moskovassa Hilferding joutui slavofiilien vaikutuksen alaiseksi.[1]

Hilferding määrättiin 1856 Venäjän konsuliksi Bosniaan, jossa hän tutki slaavilaisten entisiä ja nykyisiä oloja ja teki laajoja matkoja. Vuonna 1861 hänet siirrettiin virkamieheksi valtakunnanneuvoston kansliaan. Vuoden 1863 kapinan jälkeen hänestä tuli Nikolai Miljutinin apulainen, ja hän toimi voimakkaasti Puolan venäläistyttämisessä. Sitä edistääkseen hän julkaisi anonyymisti englanninkielisen lentokirjasen The Polish question. Kun Pietarissa 1867 perustettiin Slaavilainen hyväntekeväisyyskomitea, josta pian tuli suurvenäläis-panslavististen rientojen keskus, Hilferding valittiin sen esimieheksi. Tärkeä oli hänen toimintansa Venäjän maantieteellisen seuran kansatieteellisen osaston esimiehenä. Vuonna 1871 hän lähti Aunukseen kokoamaan venäläistä kansanrunoutta ja varsinkin siihen asti vähän tunnettuja eeppisiä runoja bylinoja ja sai niitä talteen runsaasti. Seuraavalla matkallaan Aunukseen hän kuoli Kargopolissa.[1]

Hilferdingin kokoama Aunuksen bylinat julkaistiin 1873. Hilferdingin muista teoksista esimerkkejä ovat Serbialaisten ja bulgarialaisten historia, Itämeren slaavilaisten historia, Bosnia, Hertsegovina ja Vanha Serbia ja Slaavilaisten jäänteet Itämeren etelärannikolla. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 1868–1874. Hilferding oli ehkä lahjakkain tieteellinen kirjailija slavofiilien joukossa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hilferding, Aleksandr Fedorovitš, Tietosanakirja osa 3, palsta 465, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.