Albert Holmström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Albert Holmström (21. lokakuuta 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta16. huhtikuuta 1925 Helsinki) oli jalokiviseppä, joka omisti Pietarissa työhuoneen, joka valmisti Fabergén koruja muun muassa keisarilliselle perheelle. Hän oli isänsä August Holmströmin työn jatkaja.

Nuoruus ja verstas Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albert Holmström syntyi vuonna 1876. Hän oli jalokiviseppämiesteri August Holmströmin ja Hilma Rosalien lapsi. Albertista tuli jo nuorena isänsä oppi-poika, valmistui kisälliksi ja sitten suoritti mestarintutkinnon. Albert olisi ilmeisesti halunnut tulla muusikoksi. Hän oli taitava viulinisti, mutta hän päätyi kuitenkin isänsä tuottavan verstaan johtajaksi isänsä seuraajaksi. Ei ole tiedossa, kuinka kiivasta kamppailua uravaihtoehdoista käytiin, mutta joka tapauksessa August Holmströmin toive täyttyi, ja hänen pojastaan tuli hänen työnsä jatkaja.[1]

Albert Holmström otti vastuun perheyrityksestä isänsä kuoltua vuonna 1903.[2]Albert Holmström oli tarmokas johtaja, jonka ansiosta työhuone kukoisti. Siellä suunniteltiin ja valmistettiin monia laadukkaita töitä hänen ollessaan Fabergén jalokiviseppämestarina. Hyvinä vuosina työhuoneessa työskenteli 60 kisälliä ja oppipoikaa. Holmströmin lähin apulainen oli jalokiviseppämestari Lauri Antinpoika Ryynänen, joka oli työskennellyt Holmströmien yrityksessä vuodesta 1887.[1]

Holmströmin työhuoneen toiminta oli varsin laajaa. Siellä valmistettiin muun muassa erilaisia jalokivikoruja: diadeemeja, kaulakoruja, rannekoruja ja riipuksia. Monet esineistä oli tilattu lahjaksi keisarilliselle perheelle.[3] Holmström yritti lokakuun vallankumouksen jälkeen työskennellä jonkin aikaa uudelle hallinnolle. Hänen tavoitteenaan oli sopeuttaa työhuone lääkeruiskujen valmistukseen, mutta yritys epäonnistui.[4]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmström pakeni lopulta perheensä kanssa Suomeen. Hän oli naimisissa jalkaväen kenraali Aleksander Protsenkon tyttären Lidian kanssa. Holmströmin nuoruuden liitto Saara Maršakin kanssa oli päättynyt eroon.[3] Albertin ja Lidian poika Edgar oli syntynyt vuonna 1918. Suomeen perhe pääsi vuonna 1921.[4] Samana vuonna Albert Holmström perusti Väinö Hollmingin kanssa kultaseppäliikkeen Helsinkiin. Yrityksen tarkoituksena oli jatkaa korujen valmistusta. Toiminta oli kuitenkin vaatimatonta, ja se päättyi Holmströmin kuoltua äkillisesti vuonna 1925.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Anu: Jääkukkia keisarinnalle: Alma Pihlin uskomaton elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6352-2.
  • Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergén suomalaiset mestarit. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5878-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tillander-Godenhielm, s. 139.
  2. Seppälä, s. 28.
  3. a b Tillander-Godenhielm, s. 140–141.
  4. a b Tillander-Godenhielm, s. 148.
  5. Tillander-Godenhielm, s. 149.