Alan Guth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alan Harvey Guth
AlanGuthSmall.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt27. helmikuuta 1947
New Brunswick, New Jersey
Kansalaisuus Flag of the United States.svg yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot MIT
Väitöstyön ohjaaja Francis E. Low
Instituutti Princeton
Columbia
Cornell
SLAC
MIT
Tutkimusalue kosmologia, teoreettinen fysiikka
Tunnetut työt kosminen inflaatio

Alan Harvey Guth (s. 27. helmikuuta 1947) on amerikkalainen fyysikko ja kosmologi. Guth on tutkinut alkeishiukkasten teoriaa ja sitä, kuinka se soveltuu varhaisen kaikkeuden kuvaamiseen. Nuorempana hiukkasfyysikkona Guth kehitti Stanfordin yliopistossa kosmisen inflaation teoriaa käytyään Robert Dicken alkuräjähdysteoria-luennoilla. 1981 Guth esitti kosmisen inflaation teorian, jonka mukaan hyvin varhainen kaikkeus laajeni hetken eksponentiaalisesti tyhjiön energian tiheyden negatiivisen paineen seurauksena. WMAP:in tulokset vuodelta 2006 tukivat teoriaa.


Kunnianosoitukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alan Guth on elämänsä aikana voittanut monia palkintoja ja mitaleita. Guth voitti kansainvälisen teoreettisen fysiikan keskuksen mitalin yhdessä Andrei Linden ja Paul Steinhardtin kanssa, sekä Eddington mitalin vuonna 1996, sekä vuoden 2009 Isaac Newton mitalin.

Heinäkuussa 2012 Guth sai fysiikan ja internetyrittäjän Juri Milnerin luoman Fundameltal Physic Prize -palkinnon.

Vuonna 2014 hän sai Norjan tiede- ja kirjallisuusakatemian myöntämän Kavli-palkinnon yhdessä Andrei Linden ja Aleksei Starobinskyn kanssa. Samana vuonna Guth sai American Academy of Achievementin Golden plate palkinnon.

Vuonna 2005 Guth voitti Boston Golden järjestämän Bostonin sotkuisimman toimiston palkinnon. Alan Guthin kolleegat äänestivät hänet tähän palkintoon toivoen toimiston järjestyksen muuttunista, mutta Guth olikin ylpeä palkinnostaan.

Inflaatioteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankaikkeuden synty pystyttiin selittämään tyydyttävästi alkuräjähdysteorian avulla. Teoriassa tiedettiin kuitenkin olevan muutamia heikkouksia. Guth löysi yhteen ongelmaan ratkaisun, inflaation, jonka mukaan maailmankaikkeus laajeni erittäin lyhyessä ajassa. Inflaation jälkeen maailmankaikkeuden koko oli yli 1028-kertaa suurempi kuin ennen inflaatiota. Maailmankaikkeus laajeni nopeammin kuin valonnopeus.

Guth oivalsi, että universumi voi olla tilassa, jossa siihen on varastoitunut paljon energiaa. Tyhjiöön voi siis varastoitua energiaa. Tällainen tilanne esiintyy suurissa yhtenäisteorioissa, joiden teoreettinen tutkimus oli kiihkeimmillään 1970-luvun lopulla. Yhtenäisteorioihin liittyy suuri symmetria, joka universumin lämpötilan laskiessa rikkoutuu kun epäsymmetrinen tila tulee energeettisesti edullisimmaksi.

Guth huomasi, että symmetriseen tilaan sidottu piilevä energia voi tietyissä olosuhteissa tulla säteilyenergiaa paljon suuremmaksi niin, että se määrää koko maailmankaikkeuden kehityksen. Koska kyseessä on vakioinen tyhjiöenergia, se toimii samaan tapaan kuin Einsteinin yhtälöihinsä lisäämä kosmologinen vakio. Willem de Sitter oli jo aiemmin osoittanut, että maailmankaikkeus voisi laajentua eksponentiaalisen nopeasti. Guth kutsui vaihetta kosmiseksi inflaatioksi. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enqvist, Kari: Kosminen inflaatio helsinki.fi. Viitattu 26. elokuuta 2007. (englanniksi)

Lainaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Sanotaan ettei ilmaista lounasta ole. Maailmankaikkeus on kuitenkin sellainen. – A. H. Guth

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guth, Alan, "The Inflationary Universe: The Quest for a New Theory of Cosmic Origins". 1998. ISBN 0-201-32840-2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]