Aktivisti (lehti)
Aktivisti oli vuosina 1930–1931 ilmestynyt suomalainen aikakauslehti, joka oli eräs lapuanliikkeen tunnetuimpia äänenkannattajia.[1][2] Aktivistin tekijät muodostivat iskujoukon, joka suoritti useita muilutuksia.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aktivistin ensimmäinen näytenumero julkaistiin 1. toukokuuta 1930.[4] Lehden ilmestymispaikka oli Kokkola,[5] ja sitä painettiin Kokkola-lehden kirjapainossa.[3] Lehteä kustansi lapuanliikkeen tärkeä taustavaikuttaja, lapualainen pankinjohtaja Yrjö Nikula. Aktivistin onkin katsottu kuvastaneen lähinnä Nikulan mielipiteitä.[2] Lehden päätoimittajaksi ilmoitettiin lapuanliikkeen johtaja Vihtori Kosola, joskin todellisesta toimitustyöstä vastasi toimitussihteeri Vilho Viita. Lehteen kirjoittivat myös everstiluutnantti Arne Somersalo ja rovasti K. R. Kares. Jo ensimmäisessä numerossa Somersalo kirjoitti, että kommunismin hävittämiseksi Suomesta oli ryhdyttävä välittömiin toimiin, joita ei saanut rajoittaa lainsäädännön ”saamattomuus”. Aktivisti ilmestyi kahdesti kuussa. Se oli lapuanliikkeen tärkein äänenkannattaja, kunnes kuutena päivänä viikossa ilmestynyt sanomalehti Ajan Sana perustettiin lokakuussa 1930.[1]
Aktivisti joutui vaikeuksiin jyrkän kirjoittelunsa vuoksi. Sitä vastaan nostettiin painokanne jo syksyllä 1930.[1] Lehden viimeiseksi jäänyt numero ilmestyi 14. helmikuuta 1931, aivan vuoden 1931 presidentinvaalien alla. Numero oli täynnä entistä presidenttiä K. J. Ståhlbergia herjaavia kirjoituksia, koska lapuanliike vastusti hänen uudelleenvalintaansa. Yksi kirjoituksista, otsikoltaan ”Laukauksia”, julisti Suomen kansan tarvitsevan lisää Eugen Schaumanin ja Bobi Sivénin kaltaisia miehiä, mikä oli ymmärrettävissä kehotukseksi ampua Ståhlberg. Kirjoitus tuomittiin yleisesti muissa lehdissä. Sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi lehden numeron takavarikoitavaksi ja toimittajat pidätettäviksi.[1] Päätoimittaja Kosolaa ei tosin pidätetty.[6] Aktivisti lakkautettiin virallisesti vuodeksi 27. maaliskuuta 1931. Lehteä ei enää alettu julkaista uudelleen,[1] lukuun ottamatta vuonna 1932 julkaistua yksittäistä ”ylösnousemusnumeroa”.[5]
Aktivistin viimeisen numeron Ståhlberg-kirjoituksesta nostettiin syytteet Nikulaa ja useita toimittajia vastaan. Korkein oikeus tuomitsi kesäkuussa 1933 Kosti-Paavo Eerolaisen kymmeneksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen sekä Arvi Jokilehdon kahdeksan kuukauden, Jaakko Snellmanin kuuden kuukauden ja Nikulan kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.[7] Tuolloin 18-vuotias Snellman tuomittiin samassa numerossa ilmestyneestä toisesta kirjoituksesta, jossa myös uhiteltiin Ståhlbergin ampumisella.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Reijo Perälä: Lapuan liike ja sanan mahti, s. 58, 91, 191–193, 326, 266. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi 1998.
- ↑ a b Aarni Virtanen: ”Toimikaa, älkää odottako” – Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936, s. 45. Jyväskylä studies in humanities 271. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2015.
- ↑ a b Juha Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 253–254. Otava, Helsinki 1985.
- ↑ Siltala 1985, s. 72–73.
- ↑ a b Aktivisti Kansalliskirjaston tietokanta. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ a b Oula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet, s. 285–286. WSOY, Helsinki 2016.
- ↑ ”Aktivisti.” Satakunnan Kansa 28.6.1933, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aktivistin kaikki numerot digitoituina Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot