Akseli Halonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Akseli Valfrid Halonen (19. marraskuuta 1890 Suonenjoki24. maaliskuuta 1952 Helsinki)[1] oli suomalainen taiteilija, kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän sai piirustuksessa alkeisopetusta Elin Nordlundlta, mutta opiskeli myöhemmin itsenäisesti. Vuodesta 1912 lähtien Halonen työskenteli vapaana taiteilijana, kirjojenkuvittajana ja koristemaalarina.[2]

Sisällissodan aikana Halonen suunnitteli kansanvaltuuskunnalle kolikkosarjan, josta tuotantoon ehti vain viisipenninen.[3] Vuodesta 1920 hän työskenteli Helsingin Sanomien kuvittajana ja piirsi lehteen vuosina 1927–1933 Pulliainen-nimistä huumorisarjakuvaa, joka oli Helsingin Sanomien ensimmäinen kotimainen sarjakuva. Halosen pitkäikäisempi sarjakuva oli Yhteishyvässä vuosina 1927–1952 ilmestynyt Sattuman Ville, jota julkaistiin uusintoina vielä 1970-luvulla. Sen esikuvana oli ruotsalainen sarjakuva Adamson. Lisäksi Halonen piirsi Helsingin Sanomien sunnuntailiitteeseen Olli, Halli ja Kisimirri -nimistä lastensarjakuvaa, joka ilmestyi vuonna 1929 kuvakirjana.[4] Halonen kuvitti myös Helsingin Sanomissa julkaistuja Tiituksen eli Ilmari Kivisen pakinoita Rafael Rindellin kuoltua.[2] Lisäksi hän kuvitti eräitä lastenkirjoja, sisällissodan valkoisia sankarivainajia esitelleen kolmiosaisen teoksen Sankaripoikia (1919–1920) ja osia Tietosanakirjasta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Reijo Valta: Halonen, Akseli (1890 - 1952) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 18.12.2019. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b Akseli Halonen (muistokirjoitus). Helsingin Sanomat, 25.3.1952, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 23.3.2018.
  3. Ikonen, Vappu; Tarkka, Juha: ”Punaisen Suomen Pankin rahapolitiikka”, Työväentutkimus 2018, s. 51–52. Helsinki: Työväenperinne – Arbetartradition ry, 2018. ISSN 0784-1272. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Jokinen, Heikki; Pulkkinen, Kalervo: Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 22. Kemi: Kemin sarjakuvakeskus, 1996. ISBN 952-96861-0-2.