Aino Saarinen
| Aino Saarinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1992 |
| Ammatti | tutkija |
| Arvonimi | dosentti |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Aino Saarinen (s. 1992[1]) on suomalainen tutkija ja dosentti. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina.[2] Saarinen on väitellyt tohtoriksi kolmelta eri tieteenalalta: psykologiasta[3] 2018, lääketieteestä kesällä 2020[4] ja kasvatustieteestä syksyllä 2020[5]. Väitellessään lääketieteestä 2020 hänestä tuli Suomen nuorin tuplatohtori 27-vuotiaana, edellinen ennätys oli 28-vuotiaana toisen tohtorintutkintonsa suorittaneella Juuso Töylillä[6].
Väitöskirjakohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aino Saarisen kasvatustieteen väitöskirja aiheutti mediakohun jo ennen ilmestymistään, kun Helsingin Sanomien toimittaja oli ollut kuuntelemassa Saarisen kolmannen väitöskirjan ohjaajan, professori Liisa Keltikangas-Järvisen esitelmää koulutuksen tasa-arvosta.[7] Keltikangas-Järvinen oli viitannut puheessaan Saarisen tulevaan väitöskirjaan.[7] Saarinen ei olisi halunnut antaa haastattelua keskeneräisestä tutkimuksesta, mutta toimittaja oli ilmoittanut, että juttu tehtäisiin, suostuisi Saarinen haastateltavaksi tai ei.[7] Haastattelu[8] julkaistiin sunnuntaina 18.11.2018, ja siinä kritisoitiin digilaitteiden käyttöä opetuksessa ja ilmiöoppimista. Uutisen mukaan ilmiöoppiminen oli yhteydessä merkittävästi heikompiin oppimistuloksiin, kuten myös digilaitteiden käyttö: mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla.[8] Uutinen aiheutti paljon keskustelua, muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja ihmetteli tuloksia.[9] Saarinen kertoi hämmästyneensä saaneensa palautteen määrästä.[10]
Tutkimustulokset herättivät uudelleen keskustelua syksyllä 2020, kun väitöskirja valmistui.[11][12][13] Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kritisoi väitöskirjan laadunvarmistusprosessin poikkeavuuksia. Aivelon mukaan paljon yhteiskunnallista keskustelua jo ennen julkaisuaan aiheuttanut tutkimus jos mikä olisi ansainnut kunnollisen laadunvarmistuksen.[14] Kasvatustieteen tohtori Antti Moilanen kritisoi Kasvatus-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan väitöskirjan tuloksia. Moilasen mukaan Saarisen käyttämästä aineistosta ei voida tehdä päätelmiä itseohjautuvan oppimisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä.[15]
Heinäkuussa 2022 Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin Saarisen väitösprosessista.[7] Väitöskirjan johtopäätöksiä oli pidetty yliopiston käytäväpuheissa turhan lennokkaina, tutkimuksen näyttöä moitittu heikoksi ja Pisa-aineistoa liian ongelmallisena oppimistulosten arviointiin.[7] Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettajana työskennellyt Jari Lipsanen ei kuitenkaan löytänyt Saarisen analyyseistä virheitä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Finto: KANTO: Saarinen, Aino, 1992- finto.fi. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Aino Saarinen Helsingin yliopisto. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Aino Saarinen Nuorten Tiedeakatemia. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Väitös: Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa | Oulun yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Aino Saarinen: Equality in cognitive learning outcomes : the roles of educational practices. Väitöskirja, 12.11.2020. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Default User: Tohtoriksi toisen kerran Helsingin Sanomat. 20.12.2002. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ a b c d e f Kun Aino Saarisen väitöstutkimus haastoi koulutusmantrat, professorit älähtivät: ”on moraalitonta hämmentää poliitikkoja” Suomenkuvalehti.fi. 14.7.2022. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ a b Katarina Malmberg HS: Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi Helsingin Sanomat. 18.11.2018. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Heli Saavalainen HS: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi, väittää tutkimus – Opetushallituksen pääjohtaja ihmettelee tuloksia Helsingin Sanomat. 19.11.2018. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Katarina Malmberg HS: Pisa-tulosten laskun syitä tutkinut psykologi hämmästyi saamastaan palautteen määrästä: ”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu” Helsingin Sanomat. 20.11.2018. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Viisi väitettä peruskoulusta – tutkija kyseenalaistaa yleisiä ajatusmalleja: "Tämä voi vähän opettajia loukatakin" mtvuutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Petri Seppä, Pasi Jaakkonen: Tutkimus kohauttaa: Päiväkodissa aloittaminen alle 3-vuotiaana voi lisätä lapsen aggressiivisuutta – asiantuntijat eri mieltä Ilta-Sanomat. 11.11.2020. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ HS-analyysi | Kasvatuskeskustelu juuttuu helposti poteroihin, jossa jokainen etsii omaa näkemystään tukevia tutkimustuloksia Helsingin Sanomat. 11.11.2020. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta nolasi itsensä – Kaiken takana on loinen Tiede. 16.11.2020. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Antti Moilanen: Kertovatko PISA-aineistot itseohjautuvasta oppimisesta?. Kasvatus, 2021, 52. vsk, nro 1, s. 102–107. doi:10.33348/kvt.107969. ISSN 2737-0658. Artikkelin verkkoversio. fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
