Aikavyöhyketietokanta
Aikavyöhyketietokanta (engl. Time Zone Database, zoneinfo, tzdata) on pääasiassa tietokoneohjelmien käyttöön tarkoitettu kokoelma maailman aikavyöhykkeistä. Tietokannan avulla tietokoneen sisäinen aika, esim. UNIX-aika muunnetaan sijaintipaikan aikavyöhykkeen mukaan ihmisen luettavaksi ajaksi. Tietokannasta käytetään joskus myös nimitystä Olsonin tietokanta sen alkuperäisen kokoajan Arthur David Olsonin mukaan. Paul Eggert toimii aikavyöhyketietokannan ylläpitäjänä. Tietokannan ylläpitoa kuvaa RFC 6557.
Tietokannan merkittävin ominaisuus on Eggertin kehittämä nimeämiskäytäntö aikavyöhykkeille. Aikavyöhykkeiden nimet ovat muotoa alue/sijainti, esimerkiksi America/New_York ja Europe/Paris. Tietokanta pyrkii tallentamaan myös historialliset aikavyöhykkeet alkaen viimeistään vuodesta 1970. Useille alueille on olemassa myös vanhempia tietoja kesäajan tms. vaihtumisesta, esimerkiksi Yhdysvalloille vuodesta 1918. Tietokanta sisältää tiedon kesäajasta ja jopa karkaussekunneista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Projekti alkoi vuonna 1986. Projekti ja sen lähdekoodi ovat vapaasti käytettävissä asetettuna public domainiin. Tietokannasta julkaistaan uusia versioita aina maailman aikavyöhykkeissä tapahtuvien muutosten myötä. Yleensä versioita julkaistaan useita vuosittain.
Tietokanta on ollut käytössä 1980-luvulta lähtien lähes kaikissa Unix-järjestelmissä. Se on ollut mukana myös Javassa versiosta 1.4 ja useissa muissa ohjelmointikielissä kuten perl, PVP (5.1.0 lähtien) ja C++:n Boost.
Syyskuussa 2011 astrologian ohjelmia tekevä AstroLab haastoi Olsonin ja muut oikeuteen tekijänoikeuksien rikkomisesta. 6. lokakuuta vapaaehtoiset sulkivat tietokantaa ylläpitäneen FTP-palvelimen elsie.nci.nih.gov ja sähköpostilistan. Tuolloin Internetin osoitejärjestelmästä vastaava järjestö ICANN päätti ottaa projektin hoitoonsa Internetin infrastruktuurille olennaisena.[1]
Aikavyöhykkeen määritelmä ja nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikavyöhyketietokannassa aikavyöhyke on kansallinen tai maansisäinen alue, jonka sisällä on ollut käytössä yhteinen aika vuodesta 1970 lähtien. Vyöhykkeitä ei pääasiassa lisätä alueille, jotka eroavat vain vuotta 1970 edeltävältä ajalta. Määritelmä poikkeaa niistä aikavyöhykkeen määritelmistä, joissa aikavyöhyke määritetään pituuspiirin mukaan. Tämän vuoksi kullakin tietokannassa määritellyllä aikavyöhykkeellä voi olla useita vastaavuuksia UTC-aikajärjestelmässä.
Aikavyöhykkeillä on yksilölliset nimet, jotka ovat muotoa alue/sijainti, esimerkiksi America/New_York, Europe/Helsinki tai Asia/Sakhalin. Paikka on yleensä joko alueella sijaitseva väestöltään suurin kaupunki tai saari. Nimien tarkoituksena on helpottaa aikavyöhykkeiden muistamista. Tämä paikka edustaa koko vyöhykettä.
Maiden nimiä ei käytetä johtuen siitä, että ne eivät muodosta riittävän vakaata pohjaa vaan voivat vaihtua poliittisten muutosten seurauksena. Suurten kaupunkien nimet ovat pysyvämpiä. Tietokantaan on kuitenkin pyritty sisällyttämään vähintään yksi aikavyöhyke kutakin ISO 3166-1 alpha-2 -standardin maakoodia kohden.
Niminä käytetään englanninkielisiä nimiä, joista on poistettu välimerkit ja yleiset päätteet. Välilyönnin sijasta käytetään alaviivaa. Osien nimet on rajoitettu 14 merkkiin eräiden muinaisten järjestelmien tiedostonimien pituuden rajoituksen mukaan.
Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue on joko maanosan tai valtameren nimi tai ”Etc”. Maanosat ovat: Africa, America, Antarctica, Arctic, Asia, Atlantic, Australia, Europe, Indian ja Pacific.
Nimitystä Etc käytetään hallinnollisista alueista, kuten ”Etc/UTC”, joka tarkoittaa UTC-aikaa. POSIX-formaatin noudattamiseksi niiden aikavyöhykkeiden, joiden nimet alkavat ”Etc/GMT”, etumerkki on päinvastainen kuin mitä useimmat ihmiset odottaisivat. GMT:stä länteen sijaitsevilla vyöhykkeillä etumerkki on positiivinen ja idässä sijaitsevilla negatiivinen.
