Aihetodiste

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aihetodiste, indiisi, lyhyesti indisio on lakikielessä todiste tai tosiasia, jonka perusteella tiettyä seikkaa voidaan pitää ilmeisenä tai todennäköisenä, mutta joka ei kuitenkaan välittömästi osoita asiaa.[1] Ne eivät suorastaan koske todistettavana olevaa asiaa, mutta niiden nojalla voidaan tehdä johtopäätöksiä.[2]

Jos esimerkiksi todistusaineistossa käytetään rikospaikalta löydettyä esinettä osoittamaan, että sen omistaja oli paikalla, sen todistusarvo on vähäisempi kuin suoran todistajalausunnon, koska sen on voinut laittaa tai pudottaa sinne toinen henkilö. Sen todistusvoima on vähäinen, kun sitä tarkastellaan erikseen, mutta muiden yhtä heikkojen näyttöjen kanssa, se voi olla riittävä osoittamaan tosiasian. Tämä epäsuora todistusaineisto voi olla riittävä oikeudenkäyntiin.[3]

Olennaiset aihetodisteet voidaan kuitenkin joissain tapauksissa sulkea pois käsittelystä, kun niitä voidaan väärinkäyttää. Esimerkiksi vastaajan aikaisempaa rikosrekisteriä ei voida sallia todistusaineistoksi siihen, että hän olisi syyllinen nykyiseen rikokseen. Oikeudenkäynnissä se tosiasia, että henkilö on vakuutettu hylätään käsittelystä, koska se kääntää huomion pois oikeudellisesta syyllisyydestä sopimattomaan keskusteluun kyvystä maksaa vahingonkorvausta.[3]

Jos esimerkiksi silminnäkijä sanoo nähneensä vastaajan ampuvan luodin henkilöä kohti, joka sitten kuoli – tämä on suora todistajalausunto murhasta ja ainoa kysymys on kertooko todistaja totuudenmukaisesti. Jos kuitenkin todistaja voi kertoa vain kuulleensa laukauksen ja saapuneensa paikalle muutamia sekunteja myöhemmin nähdäksensä syytetyn seisovan ruumiin lähellä savuava pistooli kädessään – todistus on aihetodiste: henkilö on voinut olla ampumassa pakenevaa tappajaa tai vain ollut ohikulkija, joka poimi aseen maasta tappajan pudotettua sen.[4]

Käsitys, ettei henkilöä voisi tuomita aihetodisteiden perusteella on väärä. Valtaosa rikostuomioista pohjautuu aihetodisteisiin, kuitenkin niiden pitää olla riittäviä täyttämään vakiintuneet todistusaineistolle asetetut standardit.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: aihetodiste - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29148-X.
  2. Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. Artikkeli: indiisi, Teoksen muoto: CD-linja.. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8.
  3. a b Degnan, Ronan E.: Evidence: C. Relevance. Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], 2009. (englanniksi)
  4. a b circumstantial evidence. Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)