Ahalin maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahalin maakunta
Derwezen kaasukraatteri.
Derwezen kaasukraatteri.
Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla.
Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla.
Valtio Turkmenistan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Arkadag
Pinta-ala 97 160 km²
Väkiluku (2022) 886 845
Maakunnan sivusto

Ahalin maakunta (turkmeeniksi Ahal welaýaty) on hallintoalue Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin keski- ja eteläosissa. Sen keskus on Arkadagin kaupunki. Alueen pinta-ala on 97 160 neliökilometriä[1]. Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 886 845 asukasta[2].

Maantiede, ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahalin maakunta rajoittuu lännessä Balkanin, pohjoisessa Daşoguzin, koillisessa Lebapin ja idässä Maryn maakuntiin sekä kaakossa Afganistaniin ja etelässä Iraniin[1]. Sen keskellä sijaitsee maan pääkaupunki Aşgabat, joka muodostaa erillisen hallintoalueen[3].

Maakunnan pohjois- ja keskiosa ovat Karakumin aavikkoa. Pohjoisessa on Üňüzin vajoama, idässä Tejenin jokilaakso ja suistoalue, etelässä Kopetdagin vuoristo ja luoteessa Uzboýn muinainen jokiuoma. Hyötykaivannaisiin kuuluvat maakaasu, öljy, rikki, ruokasuola, kvartsihiekka, kalkkikivi ja muut rakennusaineet.[1][4]

Seudulla vallitsee kuiva ja kuuma mannerilmasto. Kopetdagin vuorilla ilmasto on leudompi. Tammikuun keskilämpötila on aavikolla 0,4 ja vuorilla 1,8 astetta ja heinäkuun keskilämpötila vastaavasti 31,3 ja 21,3 astetta. Vuotuinen sademäärä on aavikolla 100–150 ja vuorilla 250–400 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä talvella ja alkukeväästä.[1][4]

Tärkeimmät vesilähteet ovat eteläosan läpi virtaava Karakumin kanava, Tejenjoki ja Kopetdagilta alkunsa saavat vuoristojoet ja -purot. Vedenkäyttöä on tehostettu rakentamalla useita tekojärviä.[1][4]

Aavikon kasvillisuus koostuu heinäkasveista ja pensaista. Tejenin laaksossa on rantametsiä ja Kopetdagilla kasvaa katajia ja hedelmäpuita. Karakumin eläinkuntaan kuuluvat hyönteiset, matelijat ja jyrsijät, kuhertajagaselli, susi, kettu ja jänis. Vuorilla elävät argaali, besoaarivuohi, villisika, leopardi, kultasakaali, piikkisika ja monet lintulajit.[1][4] Maakunnassa sijaitsevat Bereketlin Karakumin ja Kopetdagin luonnonpuistot[5].

Hallinnollinen jako ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahalin maakunta tunnettiin aikaisemmin Aşgabatin alueena. Se perustettiin vuonna 1939, lakkautettiin 1959 ja perustettiin uudelleen 1973.[4] Ahalin maakunta muodostettiin vuonna 1992. Sen hallinnollinen keskus oli aluksi Änewin kaupunki.[3] Vuonna 2022 maakunnan keskukseksi määrättiin uusi Arkadagin kaupunki[6].

Maakunta jakautuu hallinnollisesti Tejenin piirikuntatasoiseen kaupunkiin sekä seitsemään piirikuntaan eli etrapiin, jotka ovat Ak bugdaý, Babadaýhan, Bäherden, Gökdep, Kaka, Sarahs ja Tejen[7]. Arkadag sai erillisen hallintoalueen statuksen vuonna 2023[8].

Suurin osa väestöstä asuu Kopetdagin kapealla reunavyöhykkeellä, Tejenin keitaalla ja Karakumin kanavan keinokastelualueella[1][4]. Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan maakunnan asukkaista 93,5 prosenttia oli turkmeeneja ja 2,7 prosenttia Büzmeýinin kaupunkiin keskittyneitä venäläisiä[9]. Vuonna 2020 turkmeenien osuudeksi arvioitiin 97,4 ja venäläisten 0,3 prosenttia[10].

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan talous perustuu pitkälti pääkaupunki Aşgabatin läheisyyteen. Pääosin keinokasteltu maatalous tuottaa viljaa, puuvillaa, vihanneksia, meloneja, hedelmiä ja viinirypäleitä. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, naudat, kamelit, hevoset ja siipikarja.[1]

Tärkeimmät teollisuuden alat ovat maakaasun ja sähköenergian tuotanto. Lisäksi on rakennustarvike-, tekstiili-, kemian ja elintarviketeollisuutta. Büzmeýinissä on suuri maakaasua käyttävä sähkövoimala ja betonirakennetehdas ja Tejenissä lannoitetehdas.[1]

Maakunnassa on hyvät maantieyhteydet. Sen kautta kulkee Türkmenbaşyn, Aşgabatin, Maryn ja Türkmenabatin välinen rautatie, josta haarautuvat yhteydet Daşoguziin ja Sarahsin kautta Iraniin.[1]

Paikallinen teke-heimo on kuuluisa matoistaan ja täysverisistä hevosistaan. Historiallisia kohteita ovat muinainen Nisan kaupunki, Gökdepen taistelupaikka, Änewin ja Sarahsin rauniot ja monet pyhiinvaelluspaikkoina toimivat mausoleumit. Karakumin keskellä sijaitsee Derwezen palava kaasukraatteri.[11]

  1. a b c d e f g h i j Çaryýew, B. & Ilamanow, Ý.: Türkmenistanyň geografiasy: Ýokary okuw mekdepleriniň talyplary üçin okuw gollanmasy, s. 265–280. Aşgabat: Magtymguly adyndaky Türkmen döwlet uniwersiteti, 2010.
  2. Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022 goda Türkmenistanyň Statistika baradaky döwlet komiteti. Viitattu 29.11.2024.
  3. a b Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Turkemenistan, s. 9–10. Lanham: The Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-5362-0
  4. a b c d e f Turkmenskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 478–482. Ašhabad: Glavnaja redaktsija Turkmenskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
  5. Zapovedniki Turkmenistana: Interaktivnaja karta ArcGIS StoryMaps. Viitattu 29.11.2024.
  6. Postanovlenije Medžlisa Milli Gengeša Turkmenistana ob otnesenii k kategorii goroda novogo sovremennogo administrativnogo tsentra Ahalskogo velajata i prisvojenii jemu naimenovanija Turkmenistan: Zolotoi vek. Viitattu 29.11.2024.
  7. Ahal welaýat häkimligi barada maglumat Ahal welaýat häkimligi. Viitattu 29.11.2024.
  8. Zakon Turkmenistana o gorode Arkadag Turkmenistan: Zolotoi vek. Viitattu 29.11.2024.
  9. Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 29.11.2024.
  10. Naselenije Turkmenistana i jego natsionalnyi sostav v 2020 godu (otsenka) Meteožurnal. Viitattu 29.11.2024.
  11. Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 105–134. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2005. ISBN 978-1-84162-144-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]