Afrikankeuhkokalat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Afrikankeuhkokalat
Afrikankeuhkokala (Protopterus annectens)
Afrikankeuhkokala (Protopterus annectens)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Lihaseväiset Sarcopterygii
Alaluokka: Keuhkokalat Dipneusti
Lahko: Keuhkokalat Ceratodontiformes
Heimo: Afrikankeuhkokalat
Protopteridae
Peters, 1855
Suku: Protopterus
Owen, 1839
Katso myös

  Afrikankeuhkokalat Wikispeciesissä
  Afrikankeuhkokalat Commonsissa

Afrikankeuhkokalat (Protopteridae) on keuhkokaloihin kuuluva trooppisessa Afrikassa tavattava kalaheimo.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankeuhkokaloihin kuuluu neljä lajia: afrikankeuhkokala (Protopterus annectens), etiopiankeuhkokala (Protopterus aethiopicus), kongonkeuhkokala (Protopterus dolloi) ja sambesinkeuhkokala (Protopterus amphibius). Näistä afrikankeuhkokalaa ja kongonkeuhkokalaa tavataan Afrikan länsi-, keski- ja eteläosista ja etiopiankeuhkokalaa ja sambesinkeuhkokalaa itä- ja eteläosista.[1][2][3]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva kongonkeuhkokalan keuhkoista

Ruumiinmuodoltaan afrikankeuhkokaloihin kuuluvat lajit ovat pitkulaisia. Suurin laji etiopiankeuhkokala voi kasvaa 180 cm pitkäksi, muut jäävät noin metrin mittaisiksi. Koiraat ovat kookkaampia kuin naaraat. Uimarakoista on kehittynyt kaksi keuhkoa, joilla ne ottavat tarvitsemansa hapen ilmasta. Lajien rinta ja vatsaevät ovat pitkät ja ohuet.[1][2][3][4]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankeuhkokalat elävät makeissa vesissä, kuten hitaasti virtaavissa joissa ja soilla. Kuivan kauden ajaksi ne kaivautuvat pohjamutiin, kehittävät kuivumisen estävän limakerroksen ympärilleen ja niiden aineenvaihdunta hidastuu. Näin ne viettävät yleensä 8–9 kuukautta, mutta etiopiankeuhkokalan tiedetään selvinneen tässä tilassa laboratorio-olosuhteissa jopa neljä vuotta.[5][3]

Kalojen lisääntymiskausi on sadekaudella. Koiras kaivaa onkalon, jonne naaras laskee mätinsä ja koiras vartioi sitä. Kuoriutuessaan poikasilla on ulkoiset kidukset, jotka surkastuvat, kun poikaset kasvavat. Kalojen ravintoa ovat pienemmät kalat ja vedessä elävät hyönteiset, nilviäiset ja äyriäiset.[5][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Family Protopteridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 7.5.2011. (englanniksi)
  2. a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 465. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 07.05.2011). (englanniksi)
  3. a b c d Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 33. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 07.05.2011). (englanniksi)
  4. Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 516. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 07.05.2011). (englanniksi)
  5. a b Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 54-55. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.